Massey Ferguson 565 nostolaitteen huoltoa


Tume

Nostolaite nypytti ja kolisikin jonkin verran. Jatkuvalla pumppauksella pumppasi kuitenkin hienosti. Päätin katsoa onko kulumaa olemassa tai voisiko säätää jotenkin. Korjaamokäsikirjaa ei ole, mutta hankitaan, jos jää paljon osia yli. Tässä kuvassa tyhjä kylvökone perässä. Kylväessä oli käytössä etupainot, paripyörät ja erillinen apusylinteri vetokoukun ja kylvimen työntövarsikiinnityksen välissä.


Purkua

Takaa otettu pois peltiosat, sähköosat, tankintäyttöputki, poikittainen jäykistepalkki ja hytin lattia penkkeineen.



Purkua

Nostolaitekannen ja hytin välissä on tilaa noin 15 cm. Tankin putki tulee myös keskelle tielle. 575 ja 590 täyttöputki on vasemmalla, tulee suoraan tankista ylös.



Nostolaitekansi

Naimisissa 3-tieventtiilin kanssa eli Fergun nostolaitekansi ja hydeliitäntöjä, tässä traktorissa vain nostolaitepumppu. Jos olisi toinenkin pumppu perän sisässä, niin polttoainetankin ja rungon välistä tulisi ylös sen paine- ja paluuputki, katso suurtehopumppusivulta.

1. Nostolaitekansi peräkotelon päällä.
2. 3-tieventtiili, jolla ohjataan nostolaitepumpun tuotto nostolaitteelle tai ulkopuoliseen käyttöön. Tässä on 3 asentoa: EXT1, EXT2 ja keskiasento, jossa nostolaite toimii normaalisti.
3. 3-tieventtiilin EXT2-liitäntä, johon tulee paine valintavivun EXT2-asennossa. Nostolaite jää ennalta valittuun asentoon. Paineen saamiseksi on nostolaite myös laitettava jatkuvalle pumppaukselle (constant pumping). Voi laittaa paineensäätökaarellekin, jos tarvitsee pientä painetta. Maksimipaineen pitäisi olla noin 210 bar.
4. EXT1-liitäntä, joka on oikeastaan molemmissa noissa lähdöissä. Tähän tulee paine vivun EXT1-asennossa ja nostolaite nousee ylimpään asentoon (esim takapaino). Nostolaite toimii siis normaalisti vain valintavivun keskiasennossa.
5. 3-tieventtiilin vapaa paluu eli tankkilinja, öljy pääsee peräkoteloon takaisin.
6. Reikä on vipusysteemien asentamista varten, mutta voidaan käyttää öljyn paluulinjana perään. Öljy ei mene pinnan alle kummastakaan.
7. Perinteinen "kippiliitäntä" (esim. 3-tievenaa ei ole) tai nostolaitteen apusylinterin liitäntä on yhteydessä nostosylinteriin. Ensin nousee vetovarret ja vasta sitten kippi. Kannessa on tämän ja 3-tievenan välissä poikittainen öljylinja eli reikä, jonka päissä on kuusiokolotulpat kannen reunoissa.



Nostolaitekansi

3-tieventtiili otettu pois. Nostolaitepumpulta tulevan öljyn nousuputken pää näkyy. Tässä mallissa tuo paineputki voidaan ottaa nyt pois ja vaihtaa O-renkaat, nämä on usein syynä paineiden karkaamiseen. Vanhemmissa ja pienemmissä voi olla sellainen kuutio putken keskellä.



Kolmitieventtiili

Kolmitieventtiili ja oikea sivuluukku irroitettuna.

1. Nousuputken paikka, jonka alla ilmeisesti paineenrajoitusventtiili.
2. Liitos nostosylinterin kanavaan.
3. Vapaa paluu.
4. EXT2
5. EXT1 kaksoislähtö.
6. Nostolaitteen laskunopeuden säätö tai ns. mukautuminen, joka vaikuttaa työntövarsitunnustelun reagointinopeuteen esim. kynnössä. Epäkesko siirtää pumpussa olevaa vipua. Käytännössä nostolaite laskee työkoneen painosta riippumatta hyvinkin vakionopeudella. Kuitenkin öljyn jäykkyys vaikuttaa. Tätä joutuukin säätämään syksyllä pakkasten tultua, että vetokoukun saa alas kohtuuajassa. Keväällä sitten toiseen suuntaan, että kylvölannoitin laskeutuu sopivasti.
Kannessa myös mittatikku vaihteiston, perän ja hydrauliikan yhteiselle öljylle.



Nostolaitekansi

Irroitin nostolaitekannen pultit. Kampesin rautakangella taka-akselin ja poikkiakselin välissä kannen raolleen ja sain sen kipattua käsivoimin taakse. Nostovarret oli kiinni nostotangoissa tai sitten työntövarren tunnustelija voisi olla kiinni haarukassaan.



Nostolaitekansi

Etumaisena nostosylinteri. Nostolaitteen ehkä ainoa heikompi kohta on, että tämä kansi voi katketa. Sylinterin paine tekee kovan väännön kanteen ja löysästi peräkotelossa kiinni oleva kansi ei yksinään kestä. Tai sitten nostolaitteesta tulee paineisku, kun tientöppärässä työkone pomppaa ylös topparia vasten ja tulee sitten vauhdilla alas männän varaan. Kansi katkeaa ja se huomataan vasta,kun pultit vähitellen löystyvät tai jopa peräkotelo voi murtua. Fergun vetovarsia voi nostaa esim. käsillä, koska mäntä ei rajoita liikettä ylöspäin. Pelkkä työkoneen raskas paino ei sinällään riko nostolaitetta, jos käytetään apusylinteriä helpottamaan järjestelmän painetta. Tietysti valuosat voivat aina muuttaa muotoaan ajan kuluessa, josta voi seurata katkeamista avittavia jännityksiä. Paineensäädön sekoilu voi myös rikkoa kannen, koska mäntäpumppu pystyy kehittämään hyvin korkean paineen.



Nostolaitekansi

Ferguson systeemin mekanismi kannessa.

1. Nostolaitepumppuun on integroitu luistiventtiili, jota tämä tanko ohjaa.
2. Nostovarsien poikkiakselin vääntiön epäkesko välittää nostolaitteen asennon mekanismille.
3. Ohjaa osaa 1 epäkeskon ja asennonsäätövivun mukaan. Asennonsäätövipu on lähinnä penkkiä oleva vipu nostolaitekaarella, tarkemmin liikutaan kaaren takaosassa (alas-asento-kuljetus-jatkuva pumppaus tai down-position-transport-constant pumping). Osa 3 liikkuu rullien varassa edestakaisin, esim vipu vaikuttaa rullan välityksellä. Siinä on myös säätöruuvi, jota kiristin hieman ihan vain olettamani kulumisen mukaan.
4. Asennonsäätövivun ollessa kaaren etuosan paineensäätöalueella (pressure) tämä tanko ohjaa pumpun paineensäätösysteemiä. Nostosylinterissä säilyy valittu paine, jolla voidaan esim. siirtää painoa takapyörille.
5. Työntövarsitunnustelun haistelija ja sen toppari. Ohjaa osaa 1 myös rullien välityksellä, kun ulompi vipu on kaarellaan. Käytetään lähinnä kynnössä. Tunnustelu ei vaikuta vivun taka-asennossa, säädetään topparipultilla.
6. Nostolaitevipujen akselien lukitusruuvi. Oikeasti 565 vivut eivät ole tällä akselilla, vaan kiinni hytissä ja vaikuttavat tankojen välityksellä akseliin (ja putkiakseliin).



Nostolaitepumppu

Nostolaitepumppu pöydällä. Omalla sivullaan on esitetty pumpun purku. Pumpun irroittamiseksi traktori piti katkaista, josta myöhemmin. Nostolaitepumppu on suoraan yhteydessä nostosylinteriin ja pumppaa koko ajan sylinterin painetta vasten. Pumppuun on integroitu nostolaitteen käyttöventtiili, joka kuristaa pumpun imua. Venttiilin ollessa ääriasennossaan oikealla, imu on auki ja pumppu pumppaa täysillä öljyä sylinteriin ja nostolaite nousee. Säätömekanismin siirtäessä venttiilin vasemmalle, imu sulkeutuu ja painelinjasta aukeaa reikä öljytilaan ja nostolaite laskee. Luistiventtiilin karaa pyöritellään edestakaisin, joka poistaa kitkan pitkittäiseltä liikkeeltä.

Systeemi on mystinen monella tasolla, melkoisesti on mielikuvitusta käytetty sen kehittelyyn. Ensiksikin hydraulipumpun imun kuristaminen on tuhoisaa normaalille pumpulle. Esimerkiksi hammasrataspumppu tarvitsee pumppaamaansa öljyä paitsi voiteluun myös tiivistämiseen. Tämä mäntäpumppu on kuitenkin upotettu öljyyn ja avonaisena rakenteeltaan voitelu toimii aina, vaikka pumppu käy ns. kuivana.

Säätösysteemin toiminta on jokseenkin mahdoton hahmottaa. Se on kuin mekaaniikalla ja hydrauliikalla toteutettu analoginen PI-säädin. Analogisia sähköisiä säätimiä käytettiin ennen digiaikaa ja käytetään kai vieläkin. Esimerkiksi normaali musiikkilaitteissa käytetty vahvistin on oikeastaan P-säädin. Siinä on differentiaalivahvistin ja negatiivinen takaisinkytkentä ulostulosta. Takaisinkytkentä ohjaa vahvistinta pitämään ulostulon lähellä haluttua tasoa, vaikka kaiutin imisi siitä paljon virtaa. PI-säätimessä negatiivista takaisinkytkentää viivästetään sähköisillä komponenteilla, jolloin saadaan tarkempi ulostulo kuitenkin stabiilisuuden kustannuksella ja säädin on herkkä "sahaamaan" edestakaisin, jos parametrit ovat vähänkin pielessä. Massikan nostolaitteessa takaisinkytkennän viivästys tulee luonnostaan mekaanis-hydraulisen toiminnan takia ja siinä on sama heijaustaipumus esim. nostaessa. Epästabiilisuus ilmenee kolinana, kun säätö ei ole kohdallaan. Kaikkien osien kuluminen vaikuttaa säätöön. Tästä nimenomaisesta nostolaitteesta en kovin suurta kuluneisuutta löytänyt. Pumpun vanhojen sylinterien venttiileitä en ole avannut, niissä jotain voisi olla.

Ferguson System on kehitetty 1930-luvulla, sähköiset säätäjät lienee vanhempi keksintö. Säätöä en osaa neuvoa, kun ei ole korjaamokirjaa edelleenkään.



Nostolaitepumppu

Lukuunottamatta ohjauksen pumppua, jonka tilalle laitoin 300-sarjan kaksoispumpun, nostolaitepumppu on alunperin tämän traktorin ainoa hydraulipumppu. Enemmän varustelluissa malleissa tämän niskassa on MultiPower-pumppu (MP) tai ns. suurtehopumppu. Suurtehopumppu on kaksoispumppu, jossa on MP-osa ja toinen puoli on työhydrauliikkaan samalla periaatteella tuon asentamani kaksoispumpun kanssa. Suurtehopumpullisessa nostolaitetta ei tarvitse halvaannuttaa ulkopuolista hydrauliikkaa käytettäessä. Nostolaitepumpun tuotto voidaan yhdistää tähän 3-tieventtiilillä, kun vedetään sopivat letkut ja takaisku- eli vastaventtiilit. MP-pumppu on pelkästään hydraulipakkojen käyttöön. Sillä toimii MultiPower-pikavaihde, kaksoiskytkimestä riippumaton ulosoton kytkentä ja nelivedon kytkentä.

Tässä pumppu jo kunnostettuna paikallaan. Tuohon päälle kuuluu ajovoimansiirron akseli, jonka voi irrottaa poistamalla sokka ja vetämällä pooriholkki sivuun. Oikealla olevat voimanoton alennusvaihteen (1000/540 rpm) rattaat estävät pumpun poiston ilman traktorin katkaisua rungon jatkopalan ja peräkotelon välistä. Ennen kannen laskua paikoilleen vedin narun mittatikun reiästä tuon paineensäädön tötterön takaa venttiilin vivun (rulla päässä) kautta ja samaa tietä takaisin. Näin vivun sai kiristettyä kiinni pumppuun kannen laskemisen ajaksi. Vivut meni oikein ja narun sai vedettyä mittatikun reiästä pois.



Katkaisu

Ainakin 565 hytin lattiassa on luukku, josta rungon liitoksen pultit saa näkyviin. Traktoriin tuli hytin lattian alapintaan kiinnitetty Walvoilin venttiilipöytä 3/8 tuuman kanavilla.



Katkaisu

Hytti ripustettiin köysillä kattoparruihin katkaisun ajaksi. Tankin alla oleva panssari piti poistaa ja jarrutangot ym. avata.



Katkaisu

Etuosan alla on pullotunkki ja peti pölkyistä. Etuakseli on kiilattu jäykäksi.



Kertoja

Kertoja- eli alennusvaihde 1:4 ja sen siirtäjähaarukka. Yläreunassa näkyy systeemi, joka estää vaihteensiirtotankojen yhtäaikaisen siirtymisen ja useamman vaihteen päällemenon samanaikaisesti. Perusvaihteistossa 4 vaihdetta ja pakki, tankoja 3, joiden päät näkyy. Näytti ettei noita pultteja saa auki rungon jatkopala on paikallaan.



Kertoja

Vaihdoin tuon voimanottolinjan (PTO) neulalaakerin rungon jatkopalan kohdalla. Akselin pätkässäkin oli laakerin kohdalla kulumaa, mutta jäi entiselleen kuitenkin. Nostolaitepumpun akseli on osa PTO-linjaa ja pumppu on kelluvasti kiinnitetty peräkotelon reunoihin.



Anturi

Kun runko oli poissa tieltä, oli helppoa vaihtaa tankkiin uusi polttoaineanturi. Vanhan anturin uimuri oli puolillaan löpöä, joten ei tainnut kellua. Tässä traktorissa on kai monen 565 tapaan uudesta asti ollut ominaisuus, että polttoaine loppuu mittarin näyttäessä puolta tankkia. Liittyykö sitten siihen, että 565 on matalampi tankki kuin 575 ja 590. Ehkä anturi on silti sama tai jotain. Tämän takia kuvan oton jälkeen taivutin uuden anturin vartta ylöspäin ja samalla lyhemmäksi, jotta se vastuskaaren alapääkin tulisi käyttöön. Lopputulos oli ihan toimiva, jos vaan sähköt ei pätki.



Perä

Peräpää on melkein tasapainossa taka-akselin suhteen. Sitä voisi työnnellä kuin kottikärryä, jos saisi jotkin aisat taakse tai vetovarret jäykistettyä.



Perä

Oikean sivuluukun paikka peräkotelon kyljessä ja pumpun kiinnitystapin paikka, vasemmanpuoleinenkin näkyy.



Perä

Perän vasen kylki.



Sivuluukku

Perän vasen sivuluukku, josta ulosoton kytkentävipu menee läpi. Suurtehopumpullisessa 565 tästä menee läpi myös pumpun paine- ja paluuputki, jotka tulee ylös tankin ja rungon välistä. Tässäkin putkien paikat valmiina, mutta niitä ei ole puhkaistu.


Sivuluukku

Akselilla oleva putkisokka oli löystynyt käytössä ja ulosoton kytkentä ei toiminut kunnolla, joten avarsin reikää hieman ja laitoin uuden putkisokan. Tässä siis mekaaninen ulosoton kytkentä kaksoiskytkimellä ja ajovoimanottoa ei ole.



PTO-rattaat

Ulosoton alennusvaihteen rattaat ja alhaalla myös kytkentäholkki. Tässä saa ulosottoakselia vaihtamalla 540 rpm tai 1000 rpm voimanoton. 540 akselissa pooritus on takimmaisen rattaan kohdalla ja 1000 akselissa etummaisen. Ylempi kaksoishammaspyörä on laakeroitu murikka-akselin päälle. Nostolaitepumppu pyörii 1000 rpm akselin nopeudella, esim. 165 pyörii 540 rpm moottorin kierroksilla vajaa 1700 rpm. 165 on ajovoimanotto, jonka ratas on tuon kaksoishammaspyörän paikalla. Siten 540/1000- ja ajovoimanottoa ei voi olla samassa traktorissa.



PTO-rattaat

540 rpm hammaspyörä on laakeroitu perän sisään. Välissä on liukulevy, joka kuvassa väärin paikallaan. Kotelon pohja oli hyvä putsata tässä vaiheessa.



PTO-rattaat

Osat irrallaan.
1. 540 rpm ratas
2. 1000 rpm ratas, laakeroitu edellisen päälle.
3. Ulosoton kytkentäholkki ja liitosholkki pumpun akselille.
4. Kaksoisratas, laakeroitu murikka-akselille.
5. Voimanottolinjan akselinpätkä rungon jatkopalaan ja sen pooriholkit.
6. Ajovoimansiirron akseli ja liitosholkki murikka-akselille.



PTO-rattaat

Sama toiselta kantilta, sitten ladottiin osat paikoilleen. Tuo 21-urainen pooritus pumpun akselilla ja näissä rattaissa on muuten aivan sama kuin esim. tonnisen ulosottoakselin tumpissa on tapana olla.



Nostolaitekansi

Nostolaitekansi oli paikalleen laitettaessa kiinni tunnustelijan haarukassa. Etureunan pultinrei'issä oli narulenkki, josta sai otteen vasemmalla kädellä. Kantta paikalleen laskiessa oikealla oli oven aukipitäjään kiinnitetty köysi, joka oli kierretty vipujen akselin ympäri. Köydestä sopivasti päästämällä kansi meni oikeassa asennossa paikalleen. Paineen säädön tanko oli langalla kiinni kannessa laskun ajan. Pumppua ohjaava sauva pitää mennä oikeaan rakoon, josta oli jo aiemmin. Tarkistettiin ja langat poistettiin kansi raollaan.

Tässä on sitten jo laitettu hytin poikittaispalkki ja hydeliittimien teline paikalleen.



Kiinnitysosat

Kiinnitin pikaliittimet pulttaamalla lattaraudan palaan ja tuohon kehikkoon. Lisäksi on käytetty halkisahattuna auton peränkohottimen kumeja ja muovilevystä reikäsahalla tehtyä listaa.



Hydrauliliittimet

Kiristettiin paikoilleen kierretangoilla. Reikälevy on käännetty ylösalaisin niin sai kaikki sopimaan. Kumit kai pehmenee aikanaan, olisi voinut tehdä muovistakin.



Hydrauliliittimet

Kaksi kaksitoimista lohkoa, nostolaitteen apusylinteri, vapaa paluu ja yksitoiminen 3-tieventtiililtä (EXT2). Pumppujen tuottoja ei ole yhdistetty. Kaksitoimisten öljy tulee siis jakopään pumpulta ja yksitoimisen nostolaitepumpulta.



Hydrauliliittimet

Letkut laitettu paikoilleen, vielä polttoaineen täyttöputki. Sitten vain nostettava penkki lattian kanssa hyttiin. Pumpun toimivuutta testattiin jo nostolaitekansi avoimena. Nostolaite toimii ihan hyvin, ehkä pientä säätöä olisi voinut tehdä.


Etusivu
MF565 hydrauliikkaa
MF590 hydrauliikkaa