11.5 2017 lumisateet olivat tulleet vetisemmiksi ja auringolla oli jo voimaa. Kylvöajan koittaminen alkoi vaikuttaa väistämättömältä, koska maa oli kuivaa ja routa ehkä jo sulanut.
Maa oli riittävän kuivaa 13.5, jolloin kylvin Trapper hybridirapsia vajaa 5kg hehtaarille 25cm rivivälillä käyttäen Tume KL250 kylvölannoittimen vantaitten takariviä. Siemen oli melko pientä ja neliölle meni runsas 100. Tässä taimet on jo pinnalla 24.5.
31.5. Lohkot oli kauran sänkeä, mutta pieni savisempi osa kultivoitu jo syksyllä. Tämä kohta ajettiin keväällä kultivaattorilla kerran oljen multaamiseksi ja kuivamisen edistämiseksi, sitten muokattiin äkeellä. Kylvö ilman vannaspainotusta ja koneessa on takahara hieman tasaamassa. Sijoituslannoitteena YARA Y-4 Hiven 90kg typpeä vastaava määrä. Jyrättiin erikseen.
Taimet 7.6. Kylvön jälkeen aika kuivaa, mutta nyt jo muutamat sateet tullut. Kohta tulee runsaasti lisää. Toukokuussa 12 mm ja joitain lumisateita, kesäkuussa tulee 90 mm.
12.6 kasvaa nopeasti vettä saatuaan ja 25 cm rivivälit menee umpeen.
12.6. Toinen lohko. Osa vihreästä on roskaakin, jota torjutaan Galeralla.
12.6. Laossa olleen kauran pinnalle jäänyt olki on tuossa nurkassa jotenkin haitannut kasvua.
25.6 kasvaa ripeästi. Keskipakolevittimellä annettiin lisälannoitusta noin 20kg typpeä ja lisäksi rikkiä ja hivenravinteita.
Samassa lohkossa oikealla ja päisteissä siemenet on ilmeisesti syvemmällä ja on heikompaa. Vantaista on kyllä kaikki painotus pois, mutta menee vain liian syvään pienelle siemenelle. Tähän ei voinut tehdä mitään 3 sentin muokkauskerrosta tasaisella pohjalla, koska runsas kauran olki ja sänki piti sekoittaa maahan. Tuossa kohtaa ilmeisesti vaihdoin vaihteen isompaan, jotta vannas nousisi ylöspäin, koska tämän lohkon loppu kasvusto on parempaa. Toinen lohko oli kosteampi ja oli ruohoturpeita pahnan lisäksi, jotka pyrkivät tarttumaan laahavantaisiin, jos nopeutta ei laskenut. Toinen vaihtoehto olisi ollut nostaa takahara ylös, jolloin siemenen päällä olisi ollut vähemmän maata. Siemen olisi selvässä urassa ja sade olisi voinut haitata.
10.7 täydessä kukassa.
21.7 lopettelee kukintaa, jota kesti noin 3 viikkoa. Heinäkuussa satoi 40 mm.
4.8 harvemmassa osassa joitain kukkia ja tulee olemaan tuoreita versoja puidessa.
4.8 ei juuri kukkia tiheämmässä osassa, mutta puinti menee pitkälle.
20.8 ei ihan niin heleän vihreää. Elokuussa satoi 107 mm.
2.9 on jotain merkkejä, että voisi kypsyäkin.
15.10 naapurin puintitiimi saapui pellon laitaan Sampollaan, johon asennettu ostamani sivuterä. Toimivuus on testattu jo naapurin puhdaspeltorapsin puinnissa. Syksy ollut kostea. Syyskuussa satoi 57 mm ja lokakuussa puintipäivään mennessä 110, joista 7 edellisenä yönä. Seuraavana yönä taas 7 mm ennen toisen lohkon puintia.
Ziegler-rapsiterä on sähkötoiminen. Vaneri ja jäykistävä kakkosnelonen on kiinnitetty Sampon pöytään kahden 60x60 mm kalikan avulla.
Sivuterän releen kotelo pöydän takana. Pöydän takaisinpyöritykselle on normaali starttimoottori, jonka kaapelista otettiin myös sivuterän käyttösähkö. Releen ohjaus tulee keltaisella johdolla ohjaamon kytkimestä.
Kohti laihoa. Maa kantaa kohtuu hyvin, jotain 1,2 baaria Sampon renkaissa. Seuraavana yönä satoi taas lisää 7 mm ja toinen lohko upotti aika kauttaaltaan, hinaamatta pääsi läpi kuitenkin.
Rapsi sai rauhassa kypsyä sateissa. Kosteus on silti korkea, lähellä 30%. Alkavaa itämistäkin. Harvoissa paikoissa raakoja versoja jonkin verran. Toisen lohkon reuna jäi puimatta, koska hirvet ja peurat ovat syöneet sitä koko kesän ja sinne on versonut jatkuvasti uutta kasvustoa.
Musta kulta virtaa vuolaana.
Naapurin isännät lähtivät askareisiinsa ja puinti sujui minultakin. Tätä olisi puinut ilman sivuterääkin, mutta kuitenkin sen kanssa tavara kulkee puintikoneistoon ilman paakkuja. Säätää vain nopeutta ja pöydän korkeutta. Ei tarvitse pysähdellä tai hidastella saadakseen jakajan päällä roikkuvan kasan liikkeelle.
Oli oikeastaan 11 kylvövannasta käytössä kaikkiaan 20:stä, kun kumpikin äärimmäinen vannas syötti. Tämän takia edestakaisin kylväessä tuli tiheämpi kohta, jossa 4 riviä 12 cm välillä. Kuvan leikkaamattomat on tällaisesta kohtaa ja turhan rimpulaa. Seuraavaksi suljen vielä tuon yhden vantaan.
Juuret on melko mitättömät eikä mene syvälle. Ei ole mitään mutkaakaan, joka kertoisi tiivistymästä. Samanlaisia naapurillakin eri lajikkeilla ja osin kynnetyissä hyvin muruisissa maissa. Ilmeisesti vesi on riittänyt näilläkin. Booria voisi tietysti laittaa enemmän jo kylväessä.
On siellä matojakin, ovat vaan niin viriilejä, että tahtovat juosta karkuun ennen kuvaan saamista.
Toiseen lohkoon jäi jälkiä, joita varmaan kultivoimalla tasataan keväällä.