Saab 900 Pierburg-kaasutin 175 CDUS ja virranjakaja

Tämä Saab 900 C on vuosimallia 1989 ja katalysaattoria ei ole. Yksikurkkuinen kaasutin on mallia Pierburg 175 CDUS. Ns. juuttuvakurkkuisessa kaasuttimessa polkimella avataan kaasuläppää ja bensiiniä annostelee alipainemäntään kiinnitetty neula tarpeen mukaan. Kaasun vaijeri etualalla.

Rikastin on käsikäyttöinen vaijerilla. Alipaineletkut on hauraita tämänikäisessä, osa on uusittu. Niissä usein vaikeasti havaittavia murtumia tai vuotoja löysyyden tähden. Myös kumirengas jarrutehostimen letkun liitoksessa imusarjaan löystyy ja voi vuotaa. Vasemmalla pilkottaa ilmansuodattimen pönttö, josta tulee haitariletku kaasuttimeen. Haitariletkun alapinnalla on lämpötila-anturi, joka ohjaa alipaineletkujen välityksellä venttiiliä, joka ottaa imuilman joko esilämmitettynä pakosarjan vierestä tai ulkoilman lämpöisenä. Haitariletkun jouduin sittemmin paikkaamaan teipillä, kun ratkesi. Ilmansuodattimen kunnolla on tietysti oma vaikutuksensa päästöihin.

Katalysaattoria ei ole, mutta kuitenkin pakokaasun takaisinkierrätysventtiili imusarjan päällä. Sen tunnistaa suojaspiraalista putken päällä. Otin sen pois toiminnasta 2015, koska häkäarvoja ei saanut säädettyä rajoihin eli alle 3,5% tyhjäkäynnillä. Auto vei bensaa 14 litraa sadalla rauhallisella ajolla, joten tuo EGR ei juurikaan ympäristöä säästänyt. Sitten oli häkä 0,30% ja säädin seosta arviolta hieman rikkaammalle. Vuoden päästä oli 2,5%, sitten 2017 katsastukseen ajattelin vähän säätää seosruuvia kaasarin pohjassa. Ryntäyttelin moottoria nähdäkseni olisiko mustat pöläykset vähentyneet, kun äkkiä tyhjäkäynti meni kovin epätasaiseksi ja lopulta aina sammui. Kierroksilla kävi, mutta ei mitenkään hyvin. Tulpat oli tasaisen mustat, putsaus ja kärkivälin säätö ei tuonut helpotusta.

Tuossa kaasarin päällä on muovimutteri, joka avataan ja nostetaan vaimennustilpehöörit pois vaimennusöljyn tarkistamiseksi ja lisäämiseksi. Olin lisännyt öljyä aika runsaalla kädellä ja ajattelin takeltelun johtuvan sen joutumisesta sopimattomiin paikkoihin. Putsaus ei auttanut ja päätin sitten purkaa kaasarin, josko siitä löytyisi jotain esim. kohosta, joka aiheuttaisi bensan uittamisen. Musta pönttö, johon bensa tulee pumpulta, on höyrynerotin. Sen yläosasta menee tankkiin paluuletku, johon mahdolliset kuplat bensan seassa ohjautuvat. Alapäästä on letku kohoventtiilille.

Alipainekammion kansi on otettu pois, siinä ja kaasuttimessa on merkit oikean asennon takaamiseksi. Pari vuotta vanha Motonetin kumikalvo näyttää venähtäneeltä, johtuneeko siitä kun olen käyttänyt kymmeneksen etanolia sisältävää bensaa. Kokeilin myös vanhaa kurttuista kalvoa, mutta ei mainittavaa vaikutusta käyntiin. Oikealla näkyy männän pitkä jousi, joka varmaan sekin on löystynyt jonkin verran ajan saatossa. Ilmansuodattimen haitariletkun vasemmalla voi irroittaa niin männän jouhevaa liikkumista voi kokeilla ja tarkkailla myös käydessä.

Alipainekalvo on tässä irroitettu männän ollessa kaasuttimessa, männän voi yhtä hyvin nostaa kalvoineen pois. Männän keskellä on putki vaimennusöljyä varten, joka on automaattivaihteistoöljyä (ATF). Tulee 10 mm vajaa täyteen, joka on yhtä paljon kuin pysyykin laitettaessa vaimennustikku paikalleen putkeen.

Alipainemäntä annosteluneuloineen on nostettu pois ja pohjalla näkyy jettisuutin. Sen pää on perussäädössä 2,5 mm alempana kuin kurkun pohja. Kumikalvossa on nystyt, joita varten on syvennykset kaasuttimessa ja alipainemännässä. Kalvo menee aina oikein, kun laittaa nämä kohdalleen.

Kaasutin on nyt nurinniskoin ja kohokammion pohjalevy on otettu pois. Se varsinainen kaasuläppä vähän pilkistää tuolta kurkusta, ei tullut otettua parempaa kuvaa. Kaasuläppään on istutettu pienempi läppäventtiili, joka ilmeisesti aukeaa poljin äkkiä nostettaessa.

Seoksen säätöruuvi on pohjalevyssä tuo messinginvärinen. Sitä käännetään 8 mm hylsyllä ja alta katsoen myötäpäivään kiertäminen laihentaa seosta. Eli säätöruuvi työntää jettisuutinta ylöspäin tai siis sen muovista pohjaosaa.

Koho säädetään tai tarkistetaan suunnilleen kuvan mukaisessa asennossa siten, että se nojaa hyvin kevyesti kohoventtiilin jousikuormitettua kuulaa vasten eikä paina sitä sisään. Tuo alimmainen muoviosa pitää kohon akselin paikallaan, sitä painetaan sormella kuten pohjalevykin tekisi. Kohon ponttoonit tulee olla suorassa asennossa pohjalevyn tiivistepintaan nähden eli 7-9 mm päässä sen tasosta. Ponttooneissa ei ainakaan saisi olla bensaa sisällä. Muoviseen kohoon on niitattu messinkilevy painamaan venttiiliä, levyä voi vähän vääntää.

Alin nysä on bensan tuloletkulle höyrynerottimelta kohokammioon, siinäkin on jonkinlainen sihti sisällä. Ylempään alumiininväriseen tulee tuo lyhyt alipaineletku. Siinä alipaine avaa venttiilin, joka päästää ilmaa kanavasta rikastusbensan sekaan. Startatessa ensin rikastin antaa raakaa bensaa ja moottorin alkaessa pyöriä ja käydä tämän sekaan päästetään myös ilmaa.

Koho ja jettisuutin otettu pois. Kohokammiossa on paljon roskaa eli bensasuodatin on ilmeisesti pettänyt. Se on bensapumpussa, eikä ole vaihdettava. Tuolla jettisuuttimen kolossa on ilmareikä, josta ilma pääsee kohokammion yläosasta jetin ohi kaasarin kurkkuun ja vetää mukaansa suutinneulan annosteleman bensan. Kohoventtiilissä voi nähdä jousipainotteisen kuulan.

Rikastin avattuna. Siinä on rei'itetty ja jousella painotettu luistilevy, joka annostelee bensiiniä kohokammiosta alipainemännän ja läpän väliin rikastimen asennon mukaan. Ei näyttäisi olevan mitään vikaa.

Hommasin kaasuttimeen korjausosat Gower&Lee-firmasta Britanniasta. Sarja sisältää nuo tiivisteet, kohokammion venttiilin, jettisuuttimen, suutinneulan ja alipainekalvon. Kuvassa myös vanhoja osia.

Vanhan jettisuuttimen sai purettua, koska muoviosa oli venahtanut. Sen päällä on jäykkä jousi, joka pitää kyllä kasassa, näkyy ylemmässä kuvassa. Suuttimen alla on kuusi bimetalliprikkaa, jotka nostaa sitä ylöspäin kuumassa eli seos laihenee.

Alipainemäntä, jossa neula ja kalvokin on nyt kiinni. Oikealla on vaimennusöljyssä oleva pieni mäntä, joka jarruttaa alipainemännän kohoamista, kun kaasuttimen läppää avataan kaasupolkimella. Tämä pitää kurkun pienenä, jolloin ilman nopeus ja samalla alipaine on suuri. Suuri alipaine imee enemmän bensaa ilman sekaan kiihdyttäessä eli toimii kuin kiihdytyspumppu. Tikussa olevassa pienessä alumiinilieriössä on pieni vapaaliike, ohjearvo on 0,5-1,5 mm. Eli alipainemäntä pääsee vapaasti liikkumaan vähän matkaa ennen kuin vaimennus tulee peliin. Ilmanputsarista tuleva haitariputki kannattaa irrottaa ja kokeilla ja katsella alipainemännän toimintaa. Omassa mäntä pomppi tyhjäkäynnillä pari milliä ylös alas, joka johtaa epätasaiseen jetin toimintaan. Em. vapaa liike oli 1,5 mm paikkeilla. Lisäsin pikkulieriön yläpuolelle pienen prikan, jolloin liikevaraksi jäi noin 0,5 mm. Rauhoittui käynti huomattavasti ja pomppiminen loppui.

Vaimennustikun päässä on pieni rengassokka. Alipainemännässä on reiät imusarjan puoleisessa reunassa, joista kurkun alipaine pääsee vaikuttamaan männän ja kalvon päälle ja imemään mäntää ja neulaa ylöspäin. Joissain saman periaatteen kaasuttimissa on männän öljytilan pohjassa säätöruuvi, jolla muutetaan neulan asemaa ja samalla ilma/bensaseosta. Tässä siis säädetään kaasarin pohjasta jettisuuttimen asemaa. Neulaakin voi kuitenkin säätää karkeasti, kun löysää ruuvia sivun reiässä. Perussäädössä neulassa olevan prikan alapinta on männän alapinnan tasolla, kuvassa neula on alempana. Istukassa on jousi, joka painaa neulan jettisuuttimen ilmansuodattimen puoleiseen reunaan. Mahdollisesti ilmavirta kurkussa vääntää neulaa keskelle ja jetistä tuleva ilma/bensavirtaus keskittää neulan ja tuloksena on hyvä suihkaus bensasumua?

Tämä laippa on ilmansuodattimen haitariletkun ja kaasuttimen välissä. Voi nähdä magneettiventtiilin, joka virrat päälle laittaessa avaa yhteyden ilmaputkesta kohokammioon. Koneen käydessä kohokammiosta virtaa ilma jetin ohi kurkkuun tehden bensasuihkusta kunnollisen, jos bensapinta vaan oikealla tasolla. Kun virrat on pois, avaa kohokammion ulkoilmaan ja se tuulettuu solenoidin alapuolella olevan putkennysän kautta. Venttiilin toiminnan pystyy tarkastamaan tässä asennossa, kun laittaa avaimesta virran päälle. Sitten kun maadoittaa tämän laipan runkoon, venttiilin liikkumisen näkee hienosti. Samassa sähköjohdossa on myös kiinni solenoidi imusarjan alapuolella, joka käyttää jälkikäynnin estoventtiiliä. Virta päällä on auki kaasuttimen läpän ohi ilmakanava, josta kaikki moottorin tyhjäkäynnillä saama ilma tulee, itse läppä on lähes kiinni. Virta pois venttiili estää moottorin ilma-bensaseoksen saannin, jonka pitäisi estää jälkikäynti. Valitettavasti en ottanut kuvia imusarjasta kaasuttimen poissa ollesssa.

Termostaattikotelo ja bensapumppu. Bensapumpun sisällä on polttoainesuodatin, mutta vaikea avata ja ei saa vaihdettua. Ilmeisesti suodatin oli niin tukossa, että vaikutti bensan paineeseen, jolla huonolla paineella kaasutin toimi. Suodatin sitten hajosi moottoria ryntäyttäessä ja roskat meni kaasuttimeen, paine myös nousi ja uimuriventtiili falskasi. Ehkä paluulinjaan höyrynerottajalta tankkiin meni myös tuketta, joka edelleen nosti bensan painetta. Laitoin nyt letkuihin suodattimen pumpun ja kaasuttimen väliin ennen höyrynerotinta.
Kaasutin oli irti ja purettuna kolme kertaa, joista viimeisellä laitoin korjaussarjan osat. Kohokin oli välillä kyllä väärin säädetty. Lopulta kuitenkin kulki mukavasti. Katsastuksessa häkä oli 3,4%. Kelpasi niukasti ja säädin sen jälkeen laihemmalle neulaa laskemalla ilmeisesti liikaa, koska tyhjäkäynti muuttui epätasaiseksi ainakin kylmänä. Mutta kyllä tämä tästä varmaan alkaa toimia. Viime tankillisella meni 9 litraa sadalla, mutta on tosiaan vähän liian laihalla nyt.

Päivitystä 15.1.2018: Sittemmin muutin neulan ainakin lähemmäs edellä kerrottua ohjearvoa. Katsastuksessa päästöt mitattaessa häkä oli vain 0,1% ja happi 4,5% (sallitut CO 3,5% ja O₂ 5%). Seos siis laihalla. Kulki ihan hyvin, mutta tyhjäkäynti edelleen vähän epäsiisti ennen kuin lämpenee kunnolla. Koitan kiertää suutinta hitusen auki, koska varaa on. Sitten kesän -18 kolmenkympin helteillä auto kulki oikein huomiota herättävän hyvin ja senkin jälkeen kyllä.

Tammikuussa 2019 katsastuksessa CO 0,1% ja O₂ 2,7%. CO₂ 13% ja hiilivedyt vain 35, kun raja on 600 tyhjäkäynnillä tämän tyylisellä autolla.

Virranjakaja on venttiilikopan päässä. Tulpanjohdot ja jakajan kansi ja puolakin uusittu 2015, kun oli edellisen kerran päästöongelmia. Päätin tarkistaa virranjakajankin, koska joskus säädin menestyksellä Saab 96 keskipakosäätäjää.

Merkkasin riipulla virranjakajan asennon ja irroitin sen otettuani ensin kannen ja pyörijän pois. Sen jälkeen ruuvattu irti alla oleva levy, joka kiinni rengassokassa, jossa kierteytetyt reiät. Sokka on helppo painaa pois, kun kiertää pultit reikiin.

Alipainesäätäjä irroitettu ja johdotuksen muovipistoke.

Virranjakajan akselin venttiilikopan puoleisessa päässä on puristusliitoksella tappi, jonka painoin viilapenkissä pois, jotta sain purettua. Tappi menee läpi myös renkaasta, jonka urasta nokka-akseli pyörittää virranjakajaa.

Tässä näkyy sytytysennakkoa säätävässä levyssä oleva nasta, johon alipainesäätäjän varsi tulee kiinni. Varsi kiertää levyä ja siinä kiinni olevaa Hall-anturia.

Nuo johdot täytyy irroittaa muovipistokkeesta, jotta saa purettua näin pitkälle. Ohuella piikillä taivutettava vähän alumiinilipareita liittimien päässä, jotta irtoaa. Alempana näkyy keskipakosäätäjän jousikuormitteiset painot. Saab 96 aikoinaan kiristin näiden jousia, kun oli löystyneet. Tässä ei kuitenkaan näy minkäänlaista kulumaa. Painoasetelma vääntää hammastettua metallikuppia, joka aiheuttaa pulssit Hall-anturiin (musta mötikkä).

2014 vaihteistosta häipyi äkkiä veto. Vaihteita voi siirtää päälle ja pois ilman kytkintä, mutta moottori pyöri vain tyhjää. Ainoastaan 5. vaihde veti, sillä sitten ajelin ympäriinsä. Sain neuvon avata tuon sivuluukun vaihteiston edessä.

Rengassokka ja pooriholkki on siirtynyt paikaltaan ja vaihteisto ei vedä. Viitonen toimii, se kytketään suoralla vedolla.

Holkki siinä missä sen kuuluisi olla. Ylhäällä on viitosen siirtohaarukka. Rengassokan ura on mennyt pyöreäksi ja sokka tuskin pysyisi paikallaan.

Tein siihen noin 1x20x100 mm pellinpalasta pannan holkin ja tuon akselin paksumman kohdan väliin. Kierretään akselin ympäri ja lipukka reiästä läpi ja väännetään lipukka koukkuun. Voi purkaakin, jos tarvitsee. On toiminut toistaiseksi.

Etusivu