Rehuherneen kasvatusta 2022
2.3.2022. Talvi 2021-22 oli tällainen Lounais-Suomessa. Joulukuussa oli pakkasia ja maa lumeton, jolloin routa meni nopeasti syvälle. Jatkossa pelloilla paksu jääpeite, ojat täynnä vettä ja paikallistiet paikoitellen poikki paannejään ja sohjon takia. Syysviljat kuoli lähes täysin ja heinämaita monin paikoin. Itsellä ei ollut syysviljaa ja nurmiin ei tullut täysin tyhjiä paikkoja, harvempia kyllä.
19.4.2022. Kevät tuli hitaasti, mutta nyt toisella hernelohkolla jäätä enää vähän notkossa, routaa kyllä edelleen. Tämä Arvenpelto kuivaa oikeastaan aina ensimmäisenä kylvökuntoon.
30.4.2022. Metsäpellolla lunta on huhtikuun lopussa vielä paljon metsänreunan varjossa.
18.5.2022. Ingrid-rehuherne kylvettiin ensin Arvenpellolle, joka kuivempana äestettiin suoraan sängestä. Tästä oli vehnän olki paalattu syksyllä, joten olkisilppua ei paljoa näy. Yleensä sänki ajetaan myös kesantosilppurilla alkajaisiksi, jotta äes Potila SPH kulkee tukkeutumatta. Hernettä kylvettiin noin 300 kg/ha eli 80 itävää neliölle ja ilman lannoitusta. Typen herne osaa tuottaa ilmasta, joka on juuri tänä vuonna hieno ominaisuus.
17.5.2022. Kuva on kyllä ihan eri lohkolta ja vuodelta, mutta kosteampaa Metsäpeltoa oli jo edellisenä päivänä pöyhitty tällä kultivaattorintapaisella, jossa piikkejä kahdessa rivissä aika harvassa. Se ei ihan kokonaan hajoita kylvöpohjaa, mutta tuulettaa. Märkä reuna jäi vielä koskematta.
19.5.2022. Metsäpellon kylvöä melko karkeaan muokkaukseen, mutta jyrätään kuivahtamisen jälkeen ja hienontuu. Ingrid on isokokoista ja tukkii esm 9mm seulan. Eka hernevuosi oli 2020 ja huomasin kylvön vähän raskaaksi. Yhdestä Tumen muovirattaasta sorvautui silloin hampaat, joten otin heti sekoitinakselin pois toiminnasta. Seuraavaksi vuodeksi vaihdoin 30-hampaisen ketjupyörän 16-hampaiseen, mikä laskee syöttötelan kierroksia lähes puoleen. Säätö on nyt noin 70, jolloin syöttötelan uraan sopii 2 hernettä rinnakkain. Aiemmin tela oli niin kapealla, että uraan meni yksi herne kerrallaan, joka oli raskasta niin herneelle kuin koneellekin. Telan leveyden muuttamiseen perustuva määränsäätö ei varmaan toimi täysin suoraviivaisesti, kun siemenen koko on suhteessa noinkin suuri. Joka tapauksessa nyt mielestäni menee sopiva määrä ja kylvö onnistuu hyvin.
24.5.2022 Metsäpellon märkä reuna kylvettiin vasta viikon päästä kultivoinnin ja äestyksen kautta. Herneet sai pitää nostolaitekoneessa, kun viljojen kylvö onnistui hinattavalla siinä välissä. Ojassa on vielä jäätä kylvöpäivänä, jos nyt vaikka pilkille haluaa.
26.5.2022 ensimmäiset taimet pilkistää. Toukokuun sademäärä oli 41mm, josta 19 tuli kylvöjen jälkeen varmistaen hyvin itämistä. Kylvöviikko oli poutaa, yöt kylmiä ja päivisin 10-20 astetta lämmintä.
9.6.2022 Metsäpellolla. Kesäkuussa tuli 300m tästä paikasta pihan mittariin 30mm, josta enin osa alkukuussa. Arvenpellon suunnalla tuli kyllä jossain kuurossa n. 15mm enemmän vettä juhannuksesta heinäkuun alkupuolelle, jolloin oli stressaavin helle- ja kuivuuskausi mm. viikko 30 asteen lämpöjä.
9.6.2022. Viimeksi kylvetty kaista lähti nopeasti kasvuun. Peuratkin jo käyneet tutustumassa jäljistä päätellen.
10.6.2022. Arvenpellolla alkukehitys näyttää hitaammalta. Ehkä maassa on typpeä niukasti ja sidonta ei vielä toimi. Lisäksi on raitaisuutta, kun 590 on edessä painot ja pienet harjamallin renkaat, jolloin keskiharja taitaa välillä juntata kylvörivin kohdan ja vannas ei mene ihan kylvöpohjaan. Itäminen vähän hitaampaa noissa riveissä, sade varmisti sen kuitenkin. Tarvitsisi sovittaa jotkut pallorenkaat, nuo harjarenkaat ei hyödytä mitään, koska käännös on tehtävä jarrujen avustuksella joka tapauksessa.
Rehuherne tuli viljelyyn 2020, koska se täyttää EFA-kesantovelvoitetta. Poikkeuskesän takia tässä ei nyt ollut EFA-alaa, mutta mennään kuitenkin vanhasta tottumuksesta EFA-sääntöjen mukaan ja ne kieltävät lannoitteen sekä kemiallisen rikantorjunnan ja dopingin. Sängessä tahtoo olla saunakukan alkuja, jotka äestyksessä kyllä lähtivät irti, mutta sade sai niitä juurtumaan takaisin. Kulutin muutaman tunnin noukkien niitä irti, kun pellolla oli vielä tilaa kävellä. Ingrid ei puolilehdettömänä kovin hyvin varjosta rikkoja edes hyvin kasvaessaan. Kalisuolaa olisi ollut varastossa, mutta oletin savesta tulevan kalia riittävästi, koska ekan vuoden lohkolla on kaliköyhä hiekkajuova ja herne tuntui siinä kasvavan hyvinkin ainakin vartta. Arvenpellon fosforitaso on korkea ja pH 6,6. Mangaani on tärkeää myös herneelle ja korkea pH haittaa sen saatavuutta. Yksi selitys hitaalle lähdölle voisi olla, että herne alkoi saada mangaania, kun juuret kasvoivat syvemmälle happamampaan maahan? Herneelle on myös ravinnepeittausaine, jossa ainakin molybdeenia ja kobolttia.
10.6.2022. Kiven alta paljastuu kosteutta ja juuria aika nippu. Hienoista kuorettumistakin havaittavissa, mutta ei pitäisi haitata hernettä.
11.6.2022 Metsäpellolla on rehevämpää, ehkä maassa oli kosteutta enemmän tai sitä starttityppeä.
14.6.2022. Hernekasvusto jotenkin miellyttää silmää, siksi kasvustokuvia näin paljon.
14.6.2022. Oikealla viikkoa myöhemmin kylvetty, mutta ero on aika pieni.
17.6.2022 Sama 3 päivää myöhemmin eri suunnasta.
25.6.2022. Arvenpelto on kirinyt kahdessa viikossa, mutta raidat näkyy edelleen hyvin.
5.7.2022. Metsäpellollakin kasvua. Heinäkuun sademäärä oli pihamittarissa 54mm, mutta Arvenpellolla tuli ainakin alkukuusta vähän enemmän, tosin ei sielläkään lannoittamaton nurmi lähtenyt uuteen kasvuun heinänteon jälkeen. Heinäkuun alusta myöhään syksyyn maaperä oli rutikuiva, mutta alkoi tulla jatkuvasti muutaman millin kuuroja ikäänkuin lehtilannoituksena ja kasvustot säilyivät melko rehevänä. Elokuussa tuli 61mm ja sen jälkeen ei mitään ennen puintia. Lämpösummaa kertyi rutkasti hellepäivien takia.
21.7.2022. Myöhemmin kylvetty kukkii vielä. Herne ei ole kai pölyttäjille kovin mieluinen kasvi, mutta kelvannee pölyttäjäkasviksi tiettyyn 2023 tukihimmeliin.
24.7.2022 Arvenpellossa vaalentumista havaittavissa ja kovempia palkoja.
10.8.2022. Elokuussa pari hirveä ruokaili ainakin iltaisin metsäpellolla ja peurat vakituisemmin, saattoi olla 16 ja silleen. Oli etukäteenkin arvattavissa, että osasta lohkoa tulee käytännössä riistapeltoa, mutta ajattelin rajoittuvan enemmän myöhemmin kylvettyyn osaan.
10.8.2022 Jälki on jo elokuussa paikoin ikävän näköistä. Sotkematta sopivan tiheä Ingrid pysyy yhtenäisenä mattona pystyssä, koska kärhet ottavat toisistaan hyvin kiinni. Jotkut ehdottavat kasvunsäädettä, mutta se lyhentänee myös kärhiä ja hyötyyn en luottaisi. Jossain mainittiin Ingridin olevan parhaiten pystyssä pysyvä lajike, joskaan ei kaikkein satoisin.
8.9.2022 herneen puinti alkoi, siitä muutama youtubevideo. Tämän hirvien ja peurojen toimesta sotketun herneen puinti oli hankalaa. Satoa kertyi huonosti näistä reunoista ja maata tuli pöydälle helposti. Rajaisten luukun olen pitänyt auki hernettä puidessa. Sivuleikkuri on paikassa, koska sellainen on, taitaisi mennä yhtä hyvin jakajalla.
Keskellä lohkoa on parempaa ja sentään peuraperhe väistää kohteliaasti metsän puolelle. Jos ennallistamisen myötä hirvieläinpopulaatiot palautetaan 50-luvun tasolle, näkeekö noitakaan sitten enää?
9.9.2022 Arvenpellon puinti oli helppoa, jokunen peurapolku oli lohkon poikki. Päisteessä, jossa oli reunapuustoa, oli kaista tallattua, mutta kasvusto oli muuten sotkematon. Pitkän sivun ojan pensaikko korjattiin kevättalvella pois ja korjuukustannus tuli varmaan jo säästettyä, koska peurat eivät nyt viihtyneet siellä. Satoa tuli tältä lohkolta puolitoista kertaa enemmän ja raitoja ei enää erottanut. Kokonaisuutena herne oli hyvin tuleentunutta ja 15% varastokuivan rajoilla. Öljyä kului vähän ja myyntikosteus oli enää 13,2%. Tämä otettiin nyt vastaan Perniöön, joka helpotti rahtia aikaisemmasta. Valkuaispitoisuudesta ei tullut analyysia, mutta 23% taulukkoarvolla laskien pelkän sadon typpimäärä vaihteli 100-160kg/ha, joten tehokkaasti tuo sitä tuottaa, kun jotain jää tähteisiinkin. 2021 sadon valkuainen oli 24,3%.
Syksy oli kyllä sitten poikkeuksellinen ja aikaisemmin kuivaaminen on vaatinut enemmän vaivaa. Puintikosteuksista vaikea sanoa, kun aiemmin ei koetettu rikkovalla mittarilla. Herne on myös kovaa pomppimaan ja siten helposti riski kuivurille eli pannun päälle pomppineena tulee kytevänä takaisin. Kuulemma pakkasella käsittely vie itävyyden. Lajitellessani en laittanut kierukan läpi, vaan ämpärillä siirsin siemenlaatikkoon ja kärryyn. Lajittelijakaan ei oikein erota peurankakkoja, jos niitä on mukana. Tämä siemeneksi lajiteltu oli 2020 satoa. Petkuksessa ei ollut yläseulaa, koska suurin oli 9mm reikäseula, joka ei läpäissyt. Jälkimmäinen kevyen roskan imu oli pois päältä, koska kaikki imu tarvittiin herneen vetämiseksi lajittelijaan. Petkuksessa on hihnapyörävälitys kahdelle nopeudelle, joista hitaampi on nyt käytössä. Nopeammalla välityksellä saisi kovemman imun, jolla saisi vielä puhtaampaa. Joka tapauksessa toimi kylvökoneessa ja tämä 2022 sato olisi toiminut lajittelemattakin.
Vielä aiemmista vuosista, joiden keväät olivat totuttua kosteampia: 2020 ostin viime tingassa sertisiementä, jossa takuu ummessa itävyyden suhteen. Kylvön 1.5 jälkeen tuli 70mm edestä jäisiä raekuuroja ja kylvökone ehkä rouhi osan herneistä, jolloin kasvusto jäi liian harvaksi. Osa lohkosta oli sellaista moreenisavea, jossa kasvoi heikosti; Sitten hiekkajuovassa kasvoi korkeana. Isoon osaan lohkoa kasvoi aiemmin varisseesta tiheä rapsikasvusto herneen päälle. Sai puitua kuitenkin ja sato oli ihan lupaava lähtökohtiin nähden. 2021 25.5 herneelle kylvettiin isosta lohkosta kuivempi osa, loppu oli jäykempää savea ja liian märkää siinä vaiheessa. Sato oli samaa luokkaa viljojen kanssa, joista suurin osa kylvettiin kesäkuun puolella. Kylvöjen aikaan satoi noin 90mm.
Kerääjäkasviksi jäi hernettä ja vesiheinää. Taiteellinen vaikutelma ei täydellinen, mutta onko oikeasti sitten vaikutuksessa paljon eroa virallisiin versoihin?