Rehuherneen kasvatusta 2022


Talvi

2.3.2022. Talvi 2021-22 oli tällainen Lounais-Suomessa. Joulukuussa oli pakkasia ja maa lumeton, jolloin routa meni nopeasti syvälle. Jatkossa pelloilla paksu jääpeite, ojat täynnä vettä ja paikallistiet paikoitellen poikki paannejään ja sohjon takia. Syysviljat kuoli lähes täysin ja heinämaita monin paikoin. Itsellä ei ollut syysviljaa ja nurmiin ei tullut täysin tyhjiä paikkoja, harvempia kyllä.



Talvi

19.4.2022. Kevät tuli hitaasti, mutta nyt toisella hernelohkolla jäätä enää vähän notkossa, routaa kyllä edelleen. Tämä Arvenpelto kuivaa oikeastaan aina ensimmäisenä kylvökuntoon.



Talvi

30.4.2022. Metsäpellolla lunta on huhtikuun lopussa vielä paljon metsänreunan varjossa.



Herne

18.5.2022. Ingrid-rehuherne kylvettiin ensin Arvenpellolle, joka kuivempana äestettiin suoraan sängestä. Tästä oli vehnän olki paalattu syksyllä, joten olkisilppua ei paljoa näy. Yleensä sänki ajetaan myös kesantosilppurilla alkajaisiksi, jotta äes Potila SPH kulkee tukkeutumatta. Hernettä kylvettiin noin 300 kg/ha eli 80 itävää neliölle ja ilman lannoitusta. Typen herne osaa tuottaa ilmasta, joka on juuri tänä vuonna hieno ominaisuus.



Talvi

17.5.2022. Kosteampaa Metsäpeltoa oli jo edellisenä päivänä pöyhitty kultivaattorintapaisella, jossa piikkejä kahdessa rivissä aika harvassa; Se ei ihan kokonaan hajoita kylvöpohjaa, mutta tuulettaa. Märkä reuna jäi vielä koskematta.



Herne

19.5.2022. Metsäpellon kylvöä melko karkeaan muokkaukseen, mutta jyrätään kuivahtamisen jälkeen ja hienontuu. Ingrid on isokokoista ja tukkii esm 9mm seulan. Eka hernevuosi oli 2020 ja huomasin kylvön vähän raskaaksi. Yhdestä Tumen muovirattaasta sorvautui silloin hampaat, joten otin heti sekoitinakselin pois toiminnasta. Seuraavaksi vuodeksi vaihdoin 30-hampaisen ketjupyörän 16-hampaiseen, mikä laskee syöttötelan kierroksia lähes puoleen. Säätö on nyt noin 70, jolloin syöttötelan uraan sopii 2 hernettä rinnakkain. Aiemmin tela oli niin kapealla, että uraan meni yksi herne kerrallaan, joka oli raskasta niin herneelle kuin koneellekin. Telan leveyden muuttamiseen perustuva määränsäätö ei varmaan toimi täysin suoraviivaisesti, kun siemenen koko on suhteessa noinkin suuri. Joka tapauksessa nyt mielestäni menee sopiva määrä ja kylvö onnistuu hyvin.



Herne

24.5.2022 Metsäpellon märkä reuna kylvettiin vasta viikon päästä kultivoinnin ja äestyksen kautta. Herneet sai pitää nostolaitekoneessa, kun viljojen kylvö onnistui hinattavalla siinä välissä. Ojassa on vielä jäätä kylvöpäivänä, jos nyt vaikka pilkille haluaa.



Herne

26.5.2022 ensimmäiset taimet pilkistää. Toukokuun sademäärä oli 41mm, josta 19 tuli kylvöjen jälkeen varmistaen hyvin itämistä. Kylvöviikko oli poutaa, yöt kylmiä ja päivisin 10-20 astetta lämmintä.



Herne

9.6.2022 Metsäpellolla. Kesäkuussa tuli 300m tästä paikasta pihan mittariin 30mm, josta enin osa alkukuussa. Arvenpellon suunnalla tuli kyllä jossain kuurossa n. 15mm enemmän vettä juhannuksesta heinäkuun alkupuolelle, jolloin oli stressaavin helle- ja kuivuuskausi mm. viikko 30 asteen lämpöjä.



Herne

9.6.2022. Viimeksi kylvetty kaista lähti nopeasti kasvuun.



Herne

10.6.2022. Arvenpellolla alkukehitys näyttää hitaammalta. Ehkä maassa on typpeä niukasti ja sidonta ei vielä toimi. Lisäksi on raitaisuutta, kun 590 on edessä painot ja pienet harjamallin renkaat, jolloin keskiharja taitaa välillä juntata kylvörivin kohdan ja vannas ei mene ihan kylvöpohjaan. Itäminen vähän hitaampaa noissa riveissä, sade varmisti sen kuitenkin. Tarvitsisi sovittaa jotkut pallorenkaat, nuo harjarenkaat ei hyödytä mitään, koska käännös on tehtävä jarrujen avustuksella joka tapauksessa.

Rehuherne tuli viljelyyn 2020, koska se täyttää EFA-kesantovelvoitetta. Poikkeuskesän takia tässä ei nyt ollut EFA-alaa, mutta mennään kuitenkin vanhasta tottumuksesta EFA-sääntöjen mukaan ja ne kieltävät lannoitteen sekä kemiallisen rikantorjunnan ja dopingin. Sängessä tahtoo olla saunakukan alkuja, jotka äestyksessä kyllä lähtivät irti, mutta sade sai niitä juurtumaan takaisin. Kulutin muutaman tunnin noukkien niitä irti, kun pellolla oli vielä tilaa kävellä. Ingrid ei puolilehdettömänä kovin hyvin varjosta rikkoja edes hyvin kasvaessaan. Kalisuolaa olisi ollut varastossa, mutta oletin savesta tulevan kalia riittävästi, koska ekan vuoden lohkolla on kaliköyhä hiekkajuova ja herne tuntui siinä kasvavan hyvinkin ainakin vartta.



Herne

10.6.2022. Kiven alta paljastuu kosteutta ja juuria aika nippu. Hienoista kuorettumistakin havaittavissa, mutta ei pitäisi haitata hernettä.



Herne

11.6.2022 Metsäpellolla on rehevämpää, ehkä maassa oli kosteutta enemmän tai sitä starttityppeä.



Herne

14.6.2022. Hernekasvusto jotenkin miellyttää silmää, siksi kasvustokuvia näin paljon.



Herne

14.6.2022. Oikealla viikkoa myöhemmin kylvetty, mutta ero on aika pieni.



Herne

17.6.2022 Sama 3 päivää myöhemmin eri suunnasta.



Herne

25.6.2022. Arvenpelto on kirinyt kahdessa viikossa, mutta raidat näkyy edelleen hyvin.



Herne

5.7.2022. Metsäpellollakin kasvua. Heinäkuun sademäärä oli pihamittarissa 54mm, mutta Arvenpellolla tuli ainakin alkukuusta vähän enemmän, tosin ei sielläkään lannoittamaton nurmi lähtenyt uuteen kasvuun heinänteon jälkeen. Heinäkuun alusta myöhään syksyyn maaperä oli rutikuiva, mutta alkoi tulla jatkuvasti muutaman millin kuuroja ikäänkuin lehtilannoituksena ja kasvustot säilyivät melko rehevänä. Elokuussa tuli 61mm ja sen jälkeen ei mitään ennen puintia. Lämpösummaa kertyi rutkasti hellepäivien takia.



Herne

21.7.2022. Myöhemmin kylvetty kukkii vielä. Herne ei ole kai pölyttäjille kovin mieluinen kasvi, mutta kelvannee pölyttäjäkasviksi tiettyyn 2023 tukihimmeliin.



Herne

24.7.2022 Arvenpellossa vaalentumista havaittavissa ja kovempia palkoja.



Herne

10.8.2022. Elokuussa pari hirveä ruokaili ainakin iltaisin metsäpellolla ja peurat vakituisemmin, saattoi olla 16 ja silleen. Oli etukäteenkin arvattavissa, että osasta lohkoa tulee käytännössä riistapeltoa, mutta ajattelin rajoittuvan enemmän myöhemmin kylvettyyn osaan.



Herne

10.8.2022 Jälki on jo elokuussa paikoin ikävän näköistä. Sotkematta sopivan tiheä Ingrid pysyy yhtenäisenä mattona pystyssä, koska kärhöt ottavat toisistaan hyvin kiinni. Jotkut ehdottavat kasvunsäädettä, mutta se lyhentää myös karhoja ja hyötyyn en luottaisi. Jossain mainittiin Ingridin olevan parhaiten pystyssä pysyvä lajike, joskaan ei kaikkein satoisin.


8.9.2022 herneen puinti alkoi, siitä muutama youtubevideo. Tämän hirvien ja peurojen toimesta sotketun herneen puinti oli hankalaa. Satoa kertyi huonosti näistä reunoista ja maata tuli pöydälle helposti. Rajaisten luukun olen pitänyt auki hernettä puidessa. Sivuleikkuri on paikassa, koska sellainen on, taitaisi mennä yhtä hyvin jakajalla.

Keskellä lohkoa on parempaa ja sentään peuraperhe väistää kohteliaasti metsän puolelle. Jos ennallistamisen myötä hirvieläinpopulaatiot palautetaan 50-luvun tasolle, näkeekö noitakaan sitten enää?

9.9.2022 Arvenpellon puinti oli helppoa, jokunen peurapolku oli lohkon poikki. Päisteessä, jossa oli reunapuustoa, oli kaista tallattua, mutta kasvusto oli muuten sotkematon. Pitkän sivun ojan pensaikko korjattiin kevättalvella pois ja korjuukustannus tuli varmaan jo säästettyä, koska peurat eivät nyt viihtyneet siellä. Satoa tuli tältä lohkolta puolitoista kertaa enemmän ja raitoja ei enää erottanut. Kokonaisuutena herne oli hyvin tuleentunutta ja 15% varastokuivan rajoilla. Öljyä kului vähän ja myyntikosteus oli enää 13,2%. Tämä otettiin nyt vastaan Perniöön, joka helpotti rahtia aikaisemmasta. Valkuaispitoisuudesta ei tullut analyysia, mutta 23% taulukkoarvolla laskien pelkän sadon typpimäärä vaihteli 100-160kg/ha, joten tehokkaasti tuo sitä tuottaa, kun jotain jää tähteisiinkin.

Syksy oli kyllä sitten poikkeuksellinen ja aikaisemmin kuivaaminen on vaatinut enemmän vaivaa. Puintikosteuksista vaikea sanoa, kun aiemmin ei koetettu rikkovalla mittarilla. Herne on myös kovaa pomppimaan ja siten helposti riski kuivurille eli pannun päälle pomppineena tulee kytevänä takaisin. Kuulemma pakkasella käsittely vie itävyyden. Lajitellessani en laittanut kierukan läpi, vaan ämpärillä siirsin siemenlaatikkoon ja kärryyn. Lajittelijakaan ei oikein erota peurankakkoja, jos niitä on mukana.

Vielä aiemmista vuosista, joiden keväät olivat totuttua kosteampia: 2020 ostin viime tingassa sertisiementä, jossa takuu ummessa itävyyden suhteen. Kylvön 1.5 jälkeen tuli 70mm edestä jäisiä raekuuroja ja kylvökone ehkä rouhi osan herneistä, jolloin kasvusto jäi liian harvaksi. Osa lohkosta oli sellaista moreenisavea, jossa kasvoi heikosti; Sitten hiekkajuovassa kasvoi korkeana. Isoon osaan lohkoa kasvoi aiemmin varisseesta tiheä rapsikasvusto herneen päälle. Sai puitua kuitenkin ja sato oli ihan lupaava lähtökohtiin nähden. 2021 25.5 herneelle kylvettiin isosta lohkosta kuivempi osa, loppu oli jäykempää savea ja liian märkää siinä vaiheessa. Sato oli samaa luokkaa viljojen kanssa, joista suurin osa kylvettiin kesäkuun puolella. Kylvöjen aikaan satoi noin 90mm.


Herne

Kerääjäkasviksi jäi hernettä ja vesiheinää. Taiteellinen vaikutelma ei täydellinen, mutta onko oikeasti sitten vaikutuksessa paljon eroa virallisiin versoihin?

Etusivu Haapasalo