Pari täyskoivuista vihtaa valmiina saunomiseen tai varastointiin. Nämä on sesongin 2021 ensimmäiset ja tehty ennakkoharjoitteluna Kuusjoki-seuran juhannusaaton vihtatalkoisiin. Kevät oli vähän outo ja vihdakset turhan nuoria ja rentoja. Yleensä lehtien yläpuoli laitetaan vihdan sisäosaa päin, jolloin muoto pysyy paremmin kasassa. Mallia on opiskeltu vaarin vihdoista, netistä ja itsekin soveltaen. Vihta on rauduskoivua ja side mieluummin hieskoivua, jolloin käytetyn vihdan voi turvallisesti antaa vaikka lampaiden syötäväksi tai käyttää sytykkeenä. Parhaan siteen saa hieskoivun nuorista vesoista, jotka ovat tyvestä noin sentin paksuisia; mitään "vesioksaa" ei kuitenkaan saisi olla yläpäässä. Vihtaan voi tietysti laittaa sekaan mausteita oman maun mukaan ja muutenkin vihta saa olla tekijänsä näköinen mielestäni ja siteenä voi käyttää naruakin tms.
Näissä vihdoissa side oli ihan rauduskoivun oksa ja se näkyy rispaantumisena. Karsin siteen jättäen kuitenkin latvapään lehvät. Veistän myös oksaa puukolla ohuemmaksi oksan- ja muuten liian paksuista kohdista, jotta jaksaa vääntää joka kohdan. Nyt jos alan vain vääntää tuota sidettä varren ympäri, oksahan katkeaa. Toisaalta voisin lukita latvapään jalan alle ja kiristää tyven ruuvinvääntimen istukkaan ja kuvitella tekeväni notkistavan kierteen näin, mutta oikeasti side ei kestä tätäkään. Sen sijaan sidettä täytyy samaan aikaan taivuttaa ja kiertää, jolloin yhdistetty kuormitus irroittaa syyt toisistaan taivutuskohdassa ja side notkistuu. Siksi olen pujottanut siteen vihdan läpi, jolloin latva jää osaksi vihtaa. Taivutan sidettä vartta vasten ja samalla kierrän päästä. Sormet pitää paremmin kuorimattomassa ja kuori rapisee enimmäkseen pois, kunhan side vääntyy joka kohdasta riittävästi. Kierteen voi päästää suoraksi ja siivota kuoren pois, mutta sitoessa on kyllä taas oltava kierteellä.
Side kierretään ensin kaksi kertaa varren ympäri, sitten solmuksi kerran tai kaksi lenkin ympäri. Toinen lenkki tehdään alemmas vähän sen mukaan miten sidettä riittää. Sitten varren tyvi tasataan puukolla ja siteen pää teroitetaan ja työnnetään varren sisään, jolloin saadaan ripustuslenkki, josta vihta voidaan ripustaa esm kuivumaan. Kuivatessa sidos löystyy ja jos vihta pysyy kasassa kuivana, se yleensä kestää myös vihtomisen kuumassa vedessä liottamisen jälkeen. Hyvä vihtakoivu kasvaa melko valoisalla paikalla, jotta vuosikasvaimet eivät olisi mitään pitkiä raippoja.
Harjoitukset jatkuivat 2022 ja nämä vihdat kuivataan. Kuivatuspaikan pitää olla ilmava, mutta varjoinen. Kosteina syksyinä ja talvina ulkoilma voi olla välillä liian kosteaa säilytykseen. Meillä orsi on ullakolla, jossa olosuhteet tasaisemmat. Toivotan makoisia löylyjä!