Lautaa seiniin

Elokuinen urakka alkaa

Asuinrakennuksemme oli vuosikymmeniä sitten maalattu lateksimaalilla. Sillä "joka kestää isältä pojalle". Hyvin oli kestänytkin, mutta nyt jo pahasti rapistunut ja kaipasi uudistamista. Kun lateksin päälle nykyisin ei suositella uutta ja vanhan maalin pois raaputtaminen on isotöinen juttu, päätimme poistaa koko vanhan laudoituksen. Samalla voisi lisätä lämpöeristystä. Elokuussa rakennusmiehet meille ehtivät ja tämän kesän iso urakka alkoi.

Siitä vaan Nummentonkijan seinänvieruskukat maljakkoon, sillä nyt alkaa ryske ja rymistys!

Humalan kesä!

Keväällä laitoin kuvan humalasta, (Sivulle "Kevätkukkia 2015) joka oli hyvässä kasvun alussa ja olisi jo kaivannut kiipeilytukia. Emme niitä kuitenkaan laittaneet, kun tarkoitus oli uusia talon seinälaudoitus. Sateiden vuoksi työ viivästyi ja se voitiin tehdä vasta elokuussa. Humala jatkoi kiipeämistään omin voimin. Kyllä sillä keinoja oli. Harjanvarret ja kävelysauvat se kiersi vahvojen varsiensa sisään ja peitti vihreiden lehtiensä alle. Ovenripaa pitkinkin pikkuisen ylöspäin piti yrittää. Elokuu tuli ja remonttimiehet. Humala joutui väistymään. ".

Humalan kasvua kesällä 2015.

Ensimmäisenä oli tehtävä lujat rakennustelineet. Tapani "tällingien" teossa.

Vanha laudoitus on poistettu ja lyöty jo koolinkeja jatkotyötä varten.

Vanhaa hirttä

Talomme vanhin osa on rakennettu 1909. Jotta myös hirsien kunto voitiin tarkastaa, poistettiin alkuperäinen, alempi laudoituskin. Sataviisi vuotta piilossa ollut hirsiseinä tuli näkyviin. Hyvin olivat säilyneet. Ne ovat vielä vanhempia, sillä ne olivat ennen Haapasalon seinähirsiksi päättyneinä olleet "Mäkelän riihen" seinänä. Tai ehkä vieläkin vanhempia! Arvoitukseksi jää, koska nämä hirret puina huojuivat metsän komeimpina. Hirsien välit oli ajan tavan mukaan tilkitty sammalilla ja pellavilla. Olipa sinne joku työntänyt pari vanhaa sanomalehteäkin toukokuulta 1910, jolloin alkuperäinen pintalaudoitus oli tehty. Uusi päivän lehti on aina kiinnostava luettava. Vallan kiinnostava sataviisivuotias aviisikin on, uskokaa vaan! Laitan tänne välipaloiksi jotain niistäkin.

Uusi Suometar ja Uusi Aura. Kovin ovat ryppyyn menneet ja vaikeita lukea. Suurin osa tekstistä on näissä vielä "vanhanaikaisilla" kirjaimilla painettuja. Meidän tämän ajan ihmisten on helpompi lehtiämme lukea, kun kirjaimet ovat vähemmän koukeroisia.

Työ edistyy.

Varkaita liikkeellä

"Murtovarkaus Lopella.

Yöllä vasten viime sunnuntaita tapahtui Lopen pitäjän Rautakosken tehtaalla rohkea murtovarkaus. Varas tai varkaat tunkeutuivat entisen tilanomistajan S.W. Shulgin omistamaan puotihuoneistoon ikkunan kautta saamatta aikaan huomattavaa kolinaa. Puodista veivät varkaat kolmattasataa metriä eri kangaslajeja, etupäässä naisten kankaita, 15 kg kahvipapuja, voita, paperosseja ym. Kun näin olivat korjanneet, mitä parasta oli, niin lähtivät varkaat kiiruman kautta pakoon. Kiire oli nähtävästi ollut heillä suuri, koskapa olivat mennessään pudotelleet yhtä ja toista pikkutavaraa. Luultavasti oli varkaita ollut useampia, sillä vaikea on uskoa, että yksi mies saisi muassaan viedyksi vähän yli 400 markan arvosta tavaroita. Varkaista ei ole vielä mitään tietoa, mutta epäluulot kohdistuvat yhtä kaikki niihin paikkakunnalla liikuskeleviin tukkijätkiin, jotka "kirjojen" puuttuessa ovat syrjäytetyt pääsemästä työhön ja siten elättävät itsensä sellaisilla "sivuansioilla".

Uusi Suometar , sunnuntaina, toukok. 8 pv 1910."

Ylläoleva kuva ei liity varkauteen! Siinä ovat Osmo ja Heikki ihan rehellisessä työssään.

Lämmintä lisää!

Kun hirsien päälle oli saatu koolingit valmiiksi, tuli vuoroon lämpöeristyksen laitto. Pihaan ajoi auto ja ammattimiehet, jotka ruiskuttivat selluvillalla talon ympäriinsä. Aikamoisia "muumioita" he olivat itsekin työtä tehdessään! "Kyllä kuivat roskat karisee", sanoo sananlasku ja on oikeassa. Kun he riisuivat haalarinsa ja vähän ravistelivat toisiaan, niin päivälliselle ja kahville ilmaantui ihan siistejä miehiä. Kahdessa päivässä ahkerat miehet ympäröivät talomme ekovillallaan.

Talosta tuli harmaa.

Rautatietä pitkin.

Näinä päivinä on paljon käyty keskustelua junista. Ministeri kun uhkaa lopettaa monia rautatieyhteyksiä ja aikoo korvata ne linja-autokyydeillä. Sehän on ihan liian hidasta nykyajan kiireisille ihmisille. Sata vuotta sitten ei autoilla niinkään päästy, mutta junalla sentään vähän joka suunnalle. Seuraavassa olen kopioinut turkulaisesta Uudesta Aurasta juna-aikataulut toukokuussa 1910. Kyllä matkustajat varmaankin osasivat siitä selvän ottaa ja oikeaan aikaan lähteä oikeisiin juniin vaihtaen ja perille pääsivät! Kuinkahan meidän kävisi, kun tämäkin aikataulu vielä oli sitä "vanhan ajan pränttiä?"

Junain kulut.
Junat lähtevät Turusta. (Numerot sulkujen sisässä tarkoittavat saapumisaikaa)
5 ap. sekajuna Paimioon (6,15)ap.
7.30 ap. postijuna Saloon (9.03ap). Karjalle (10.51 ap.) Helsinkiin (1.15 ip.) Tammisaareen (11.26 ap.) ja Hankoon (12.24 p:llä)
9.21 ap. postijuna Toijalaan (12.44 p:llä) Tampereelle (2.12 ip.) Poriin (7.15 ip.)Raumalle (8.10 ip.) Jyväskylään (8.51 ip.)Suolahdelle (10.30 ip.9 ja Vaasaan (11.10 yöllä)
12.09 p:llä matkustajajuna Forssaan (3.46ip.) Toijalaan (3.34 ip.)Tampereelle (sekajuna 5.20 ip.)Hämeenlinnaan (4.40 ip.) Helsinkiin (7.38 ip.) Lahteen (7.45 ip.) Kouvolaan (9.30 ip.) ja Loviisaan (11.50 yöllä).
12.55 ip. matkustajajuna Saloon(2.24 ip.), Karjalle (4.14 ip.), Helsinkiin ( 6.47 ip.) ja Porvooseen ( 11. 32 yöllä).
3.10ip. postijuna Toijalaan ( 6.31 ip.), Hämeenlinnaan ( 7.54 ip.), Tampereelle ( 8.08 ip.), Helsinkiin ( 10.50 ip.), Poriin (7.47 ap.), Jyväskylään ( 8.49 ap.), Suolahdelle ( 10.40 ap. ), Vaasaan ( 9.59 ap.), Uuteen Kaarlepyyhyn ( 11.55 ap.), Pietarsaareen ( 11.30 ap. ), Kokkolaan ( 11.54 p:llä), Raaheen ( 5.28 ip. ), Ouluun ( 5.50 ip. ), Kemiin ( 8.59 ip. ), Tornioon ( 9.58 ip. ), sekä Loviisaan ( 9.19 ap.), Kotkaan (7.10 ap. ), Haminaan ( 7.30 ap. ), Mikkeliin ( 7.05 ap. ), Kuopioon ( 12.17 p:llä ), Iisalmeen ( ? ip. ), Kajaaniin ( 6.00 ip.), Lappeenrantaan (5.00 ap.), Viipuriin ( 5.03 ap. ), Imatralle ( 9.28 ap. ), Savonlinnaan ( 8.00 ip. ), Joensuuhun ( 5.48 ip. ) ja Pietariin ( 10.00 ap. ).
5.00 ip. postijuna Saloon ( 6.29 ip. ), Karjalle ( 8.15 ip.), Helsinkiin (10.40 ip.), Tammisaareen ( 9.20 ip. ), ja Hankoon ( 10.22 ip.). Tähän junaan yhtyy Helsingistä sieltä 10.50 ip. lähtevä pikajuna, joka saapuu Viipuriin ( 5.56 ap. ) ja Pietariin ( 10.20 ap.); Imatralle (9.38 ap.) , Savonlinnaan (8.00 ip.), Sortavalaan (1.10 ip.) ja Joensuuhun ( 5.48 ip.).
5.20 sekajuna Humppilaan ( 8.17 ip. ) ja Forssaan ( 9.28 ip.).
8.05 ip. matkustajajuna Saloon (9.35 ip.) ja Perniöön (7.30 ap.).
Junat saapuvat Turkuun:
(Numerot sulkujen sisällä tarkoittavat lähtöaikaa.)
7.20 ap. matkustajajuna Humppilasta (5.05 ap.)
7.30 ap. sekajuna Paimiosta ( 6.22 ap. ).
9.46 ap. matkustajajuna Perniöstä ( 7.36 ap. ja Salosta ( 8.17 ap. )
12.09 p:llä postijuna Pietarista ( 8.10 ip.), Viipurista ( 11.40 ip. ), Joensuusta ( 10.45 ap. ), Sortavalasta ( 3.24 ip.), Savonlinnasta ( 2.30 ip.), Imatralta ( 6.56 ip.), Lappeenrannasta ( 10.50 ip.), Kajaanista ( 10.55 ap.), Iisalmelta ( 1.34 ip.), Kuopiosta ( 4.35 ip.), Mikkelistä ( 9.51 ip.), Haminasta ( 9.35 ip.), Kotkasta ( 9.50ip.), Hämeenlinnasta ( 7.45ap.), Torniosta ( 7.20 ap.), Kemistä ( 8.22 ap.), Oulusta ( 11.30 ap.), Raahesta ( 11.10 ap. ), Kokkolasta ( 5.29 ip.), Pietarsaaresta ( 5.55 ip.) , Uudesta Kaarlepyystä ( 6.00 ip.), Vaasasta ( 7.25 ip.), Suolahdelta ( 6.45 ip.), Jyväskylästä ( 8.55 ip.), Tampereelta ( 7.35 ap.), Toijalasta ( 8.52 ap.) ja Forssasta ( 7.30 ap.).
1.47 ip.postijuna Helsingistä ( 8.10 ap.), Hangosta ( 9.05 ap.), Tammisaaresta ( 10.03 ap.), Karjalta ( 10.35 ap.) ja Salosta ( 12.19 p:llä).Tähän junaan yhtyy Helsingissä ( 7.52 ap.) Pietarista ( 6.40 ip.) ja Viipurista ( 10.29 ip.) lähtevä matkustajajuna.
3.47 ip.matkustajajuna Helsingistä (10.50 ap.), Karjalta ( 1.00 ip.) ja Salosta (2.32 ip.).
4.40 ip. postijuna Helsingistä ( 9.00 ap.), Riihimäeltä ( 11.06 ap.), Tampereelta ( 11.15 ap.), Hämeenlinnasta ( 12.05 p:llä), Porvoosta ( 6.45 ap.), Toijalasta ( 1.22 ip.) ja Forssasta ( 12.30 p:llä). Riihimäellä yhtyy tähän ( 8.24 ap.) pikajuna Pietarista ( 11.40 ip.) ja Viipurista ( 2.40 ap.).
7.14 matkustajajuna Salosta ( 5.46 ip.).
10.40 ip. postijuna Helsingistä (2.40 ip.), Viipurista ( 8.00 ap.), Lappeenrannasta ( 8.35 ap.), Porvoosta ( 12.55 ip.), Loviisasta ( 8.55 ap.), Lahdesta ( 2.30 ip.), Hämeenlinnasta ( 5.50 ip.), Porista ( 12.50 ip.),Raumalta ( 11,45 ap.), Tampereelta ( 5.43 ip.), Toijalasta( 7.10 ip.) ja Forssasta (4.10 ip.)
11.45 yöllä postijuna Helsingistä (6.20 ip.),Hangosta (6.45 ip.), Tammisaaresta (7.39 ip.), Karjalta (8.55 ip.) ja Salosta (10.24 ip.).

Selluvillan päälle lyötiin tuulensuojalevyt.

Talosta tulikin nyt vihreä.

Kahviaika paikallaan.

Me suomalaiset olemme aina kovasti tykänneet kahvista. Sitä kannattaa mainostaakin. Oikein kahdella palstalla 10 sentin korkuisella ilmoituksella. Näin Uudessa Suomettaressa toukokuussa 1910:

Iloisen yllätyksen
kaikille kahvinnauttijoille tuottaa kotimainen uutuus
"Talous-kahvi"
joka on erittäin ravitsevaa,
todella terveellistä, halpaa
ja aivan hämmästyttävästi
kahvin makuista.

Ostakaa! Maistelkaa!

Tukuttain myy G.F.Jankes, Helsinki puh.4044.

Työ oli sujunut hyvin kauniiden päivien aikana. Sitten päästiin jo lyömään uutta lautaa seiniin.

Rinteessä olevan rakennuksen kivijalka on itäpäädyssä korkea. Sinne Joel-pappa aikoinaan teki holvatun kivikellarin. Pauli työn touhuissa.

Laudoitustyö on valmis. Vielä on rakennus maalia vailla. Se työ jätetään ensi kesään. Jatkan kuvausta sitten, kun se aika tulee.

Talven jälkeen

Nyt eletään kesää 2016. Jatkan kuvausta talomme ulkoseinän remontista, kuten syksyllä lupasin. Kun kylvötyöt pellolla oli saatu tehtyä ja ilmat olivat lämmenneet sopivaksi maalin kuivua, ryhtyivät pojat toimeen. Lähes vuoden kestänyt urakka on nyt valmis.

Tapani on aloittanut ensimmäisen maalikerroksen sivelemisen 28/5. Sää suosi työtä. Muutamat sadekuurot välillä eivät haitanneet. Kevät kuivattaa sen, minkä kasteleekin. Maalikin kuivuu hyvin keväisinä päivinä.

Myös katto on tarkoitus maalata. Siihen työhön ei kannata ryhtyä ennen, kuin rapautunut savupiippu on uusittu. Pauli muuraustyössä. Hyvin onnistui amatööriltä piipun teko, kun purkaessaan tarkoin katsoi hormien mallin. Komea piippu tuli!

Ennen maalaamista katto piti pestä vuosien liasta. Siinä tarvittiin sekä pesuainetta, että harjaa ja lopuksi painepesuria. (Äiti-Nummentonkijaa sekä huimasi, että pelotti tuo katolla työskentely. Paulia ei huimannut!)

Tapani on ehtinyt kiertää talon jo toiseenkin kertaan keltamaalin kanssa. Viimeisenä on vuorossa ikkunanpielien maalaus valkoiseksi. Kesä on kulunut jo heinäkuuhun.

Paulin katonmaalausurakka alkaa olla takanapäin.

Vihdoin saimme purkaa kokonaisen vuoden taloa kiertäneet "tällingit" ja tällaiselta se sitten näytti uudessa ulkoasussaan.

Kommentit:
MERJA PLET 31.05.2017 19:33 Hyvä on talo. Kaikille se asujoille runsasta Jumalan siunaus. Mutta jatkuukohan vielä Joelin ja Amandan Juttu ?
NUMMENTONKIJA 01.06.2017 17:49 Loppuosat ovat sivuilla "Talven taikaa"ja "Haapasalossa". Ovat siellä seassa vähän vaikeat hakea. Kiitos kiinnostuksestasi.
NUMMENTONKIJA 01.06.2017 17:44 Kiitos, kiitos. Myös sinulle Jumalan siunausta kaikissa toimissasi. Aloitin Amandan ja Joelin tarinan sivulla "Kotinurkilla", jatkoin "Kukkivat puut", "Talven
AIMARII 05.08.2016 08:16 Lopputuloksena kaunis talo.
AIMARII 10.11.2015 20:34 Miten mielelläni tulisinkaan kaffeelle seuraasi. Ajatuskin lämmittää.
AIMARII 10.11.2015 12:28 Hieno homma, paljon ollut työtä. Olen myös löytänyt vanhan kodin remontissa vanhoja lehtiä, joita oli kivaa lukea. Hämmästyttävästi kahvin makuinen kahvi!!
NUMMENTONKIJA 10.11.2015 17:57 Oli työtä, mutta tulipa tehtyä. On nyt tupa lämpimämpi. Keittäisin kahvinmakuista kahvia sinulle, jos et niin kaukana olisi! Pullan kanssa!

Etusivu, Nummentonkija