Tässä pintaraapaisevassa kuoppatestissä on tarkoitus dokumentoida kuvien avulla maan laatua eri peltolohkoilla. Kuvan sanotaan vastaavan ainakin tuhatta sanaa ja koska lohkoista otetaan maanäytteetkin analysoitavaksi säännöllisesti, niin ehkä kuvista tulee jotakin lisäarvoa tai oivalluksia. Lohkot ovat analyysin mukaan HtS ja HeS, ilman saveakin paikoin. Melkein kaikissa joku kohta sopisi kevätkyntöönkin, joku toinen kohta taas ei. Eli jossain nousee vettä kapillaarisesti ja jossain vähemmän. Eri lohkot oli tarkoitus kaivaa nopeassa tahdissa maan ollessa suhteellisen kuiva. Kuitenkin lokakuun alussa tuli sateita noin 80 mm ennen ensimmäisen kuvan ottamista 10.10 ja tuli vedenläpäisyn tarkastelua mukaan. Salaojat on savitiiliputkea, viimeiset tehty 1970-luvulla ihan joitain paikkauksia lukuunottamatta.
10.10.17 11/1238. Navetan vieruslohko, ollut nurmella ja laitumena paljon, saanut muutenkin olkilantaa. Kynnetty syksyllä -13, sittemmin kevätmuokattu sängestä. Rapsi -16, jolloin kevätkultivointi äestyksen lisäksi. Nyt oli Obelix-kaura. Tästä huomaa, että saanut paljon orgaanista lannoitetta. Kevään -14 jälkeen ollut vain keinolannoitteet käytössä kaikilla lohkoilla.
10.10.17 EFA/1237. Tämä kohta on lohkon muodon takia ollut nurmena pitkät ajat ja EFA-kesantona nyt muutaman vuoden.
4.11.17 10/1237. Tämä kohta oli 10.10 turhan märkä, joten lopetin kuoppien kaivamisen silloin tähän. Nyt marraskuun puolella jonkin verran kuivempaa. Kynnetty syksy -15, kevätrapsi -16, nyt oli Quarna-kevätvehnä.
4.11.17 12/1238. Ekan kuvan lohkon toinen pää. Kynnetty syksy -14, rapsi -16, kaura -17.
4.11.17 13/1239. Neljä vuotta nurmella, sitten kynnetty syksyllä -16. Quarna-vehnä -17. Lohko kosteampi pinnalta ja kuoppaan tulee vettä noin 30 sekunnissa. Vesi on kuitenkin aika kirkasta, joten ei ole liettänyt muruja. Aika samanlaista maata kuin 2 edellistä kuvaa, lähellä näitä. Ei kapillaarista.
4.11.17 14/1239. Saman lohkon toinen pää oli 5 vuotta nurmella, kynnetty nyt. Hikevämpää, viilun pohja näyttää vain erilaiselta kuin lapiolla murrettu. Viilun pohjassa reikiä, onko ne sitten kastematojen, varsinaisesti kovin isoja matoja ei ole pinnalla näkynyt. Vesi yleensä häipyy OK ja varsinkin pieniä tummanpunaisia onkilieroja on tasaisesti lohkoilla, varsinaisesti ei voi sanoa kuhisevan matoja missään.
4.11.17 1240. Kynnettyä sinimailasta, oli 3 kesää EFA-alaa.
4.11.17 16/1240. Syyskynnetty -11, sittemmin muokattu sängestä äkeellä tai jyrsimellä. Ohra -15 ja -16, Quarna-vehnä -17.
7.11.17 4/400. Tämä lohko syyskultivoitu -13, rypsi -14, ohra, vehnä, Justina-ohra -17. Tämä takaosa kuivaa, vähemmän savea.
7.11.17 3/400. Samassa lohkossa tämä kohta ollut ongelmallinen. Magnesiumpitoisuus korkea noin 1000. Kalsiumkin korkea, mutta ei auta. Painuu tiiviiksi itsestään, pysyviä muruja ei muodostu. Aiemmin kultivoitu useammin ilmatilan saamiseksi, nyt ei oikein kelejä. Ehkä tarvitsisi kipsiä tai jotain. Nyt vettä pinnalla ja läpi vettynyt, kuivempana olisi tiivis kerros muokkauksen pohjalla. Hyvin karkealla muokkauksella ei ole kasvusto kuitenkaan nyt kellastunut, tosin ollut harvempi. Ohran tuleentuminen oli tässä kohtaa hieman perässä. Nurmea tällä lohkolla ei ole ollut pitkiin aikoihin.
7.11.17 3/400. Tämä saman lohkon kohta kasvanut hyvin, nyt tosin läpimärkä. Kuoppaan tulee nopeasti sameaa vettä. Edelliseen kuoppaan ei tullut vettä, vaikka maa on vettynyttä. Siinä maa on niin tiivistä, ettei vesi liiku sivusuunnassakaan. Joten parempi varmaan, että tulee vettä kuin ettei tule läpimärässä maassa. Miten vesi voisi päästä salaojiin, jos se ei pääse kaivettuun kuoppaan?
7.11.17 1/399. Toisen vuoden kuivaheinänurmi. Koko lohko samanlaista maata, jota voisi kevätkyntääkin. Syyskynnetty -08 tai sitten kirjanpidossa heittoa. Lopetettavat nurmet kynnetään ja yleensä myös ennen perustamista. Nurmena ollut runsas viidennes alasta, lisäksi kesannot.
9.11.17 5/401. Trapper-rapsilohko, johon tuli uria puidessa. Urissa vettä, sotkematon kohta ihan hyvä. Kultivoitiin kerran keväällä. Kynnetty -09, ollut kevätviljoja. Hikevää.
9.11.17 6/402. Quarna-vehnä -17, kaura -16, rypsi -15, syyskynnetty -13 nurmesta. Hikevää.
9.11.17 6/402. Saman lohkon toinen puoli oli Trapper-rapsilla, kultivoitiin keväällä. Kaura -16, kevätvehnä -15, syyskyntö -12 nurmesta. Hikevää.
9.11.17 7/402. Rapsilohkon savisempi pää on vähän kosteampi, tämä kultivoitiin jo syksyllä ristiin. Tässä rapsissa pidempiä juuria, vaikka kasvusto lyhempää. Ilmeisesti kapillaarisesti ei ole tullut vettä kasville, kuten toisessa päässä, jossa juuret pinnalliset.
9.11.17 8/403. Suojavilja Justina-ohraa ja timotei-, nurminatakylvö -17, vehnä -16, rypsi -15, syyskyntö -14, sitä ennen sängellä monta vuotta. Savisempi osa tätä lohkoa, josta myös 2 seuraavaa kuvaa.
9.11.17 8/403. Syskynnetty -14, kylvetty nurmi -15 ja EFA-kesantona siitä lähtien. Aina hitaasti kuivuva metsänreuna ja kesanto ei ole maata muuttanut, joten aika turhaa hommaa sekin.
9.11.17 8/403. Samalta lohkolta hikevämpää osaa, ohraan perustettua timotei-nurminata nurmea. Tässä kohtaa kerääjäkasvina, kylvin varsinaisen nurmen jatkoksi. Näkyy siinä juuria, kasvusto vielä vähäistä niinkuin suojaviljaan kylvetty timotei yleensäkin syksyllä. Samaan aikaan puitu toinen lohko on vesiheinän eli maltsan ansiosta yhtä vihreä.
9.11.17 17/1241. Tämä lyhyen matkaa valtaojaan rajoittuva tasainen lohko ollut -15 lähtien suojakaistana ja laitumena, sitä ennen tuotantonurmena 5 vuotta. Nämä viimeiset kuvat on otettu salaman kanssa ja näyttää erilaiselta, mutta oikeasti samannäköistä mustaa maata.
9.11.17 18/1242. Obelix-kauraa -17, rapsi -16, syyskynnetty -15, sitä ennen sängellä vuodesta -10.
9.11.17 20/1243. Ensimmäisen vuoden kuivaheinänurmi, perustettu suojaviljaohraan -16, -15 syksyllä kultivoitu kyntösyvyyteen. Kultivoidun muokkaus ohralle oli työlästä, ensin ainakin 2 kertaa tasausäkeellä ja vähintään saman verran äkeellä, lisäksi jyräys. Työläämpää kuin kynnetyn tai sängen kevätmuokkaus, jossa sänget joutuu ajamaan tosin ensin kesantosilppurilla poroksi. Talven yli pahnan peitossa ollut maa muokkaantuu helposti, koska olki pellon pinnalla suojaa maata liettymiseltä talven aikana.