Tume 300 kylvölannoitin nelivetoisalla laatikolla.

Tämä nurkka on karun näköinen, koska tuo lannoitesyötin on tiputtanut lannoitetta putken ohi. Sieltä on muovinen täyteprikka kulunut lähes olemattomiin, koska käytön laakeri on ollut pois linjasta. Tuon korjaamiseksi pitää kuusioakseli saada liikkumaan pois syöttöpesän kohdalta. Akseli on tässä vielä rautaa ja jonkin verran ruosteessa. Siemenen syöttöteloista oli puolestaan hiiri nakertanut omansa pois, joten päätin purkaa kaikki syöttimet. Käyttöakselit on vedettävä päästä pois, joten ne voi hioa ja maalata. Joka syöttimen kohdalta on ensin otettava pois 3 mm hiusneulasokat, jotka nekin oli tiukassa. Löin ne ensin puikolla päästä liikkeelle ja erinäisin tavoin kitkutin pois. Tämän jälkeen siemenpuolen akselin saikin melko helposti vedettyä pois. Lannoitepuolelta hakkasin ja viilasin ruosteita pois. Sitten hakkasin syöttöteloja yksitellen liikkeelle. Osan oli jo ruostunut akseli halkaissut ja irroitus rikkoi lisää. Kuitenkin muoviosat on suht hyvässä kunnossa, koska esm syöttökotelot säilyivät ehjänä kaikesta huolimatta. Pohjaluukut on ehjät ja jotta ruosteinen akseli ei rikkoisi niitä, koitan vain imeyttää akseliin suojaöljyä vaikka vuosittain käytön ja pesun jälkeen.

Tästä varaosakoneesta purin pois kaikki akselit, lähti melko helpolla. Kuvassa pohjaluukkujen akselia on vedetty sivulle sen verran, että yksi luukku on saatu irti.

Varaosakone pohjan puolelta. Näissä toinen pyörä käyttää siemenpuolta ja toinen lannoitepuolta. Syöttöakseleita pyöritetään yhdestä päästä ja vastakkaisessa päässä on säätösysteemi, joka siirtää akselia sivusuunnassa. Akselit vedetään pois säätösysteemin päästä.

Syöttökotelot on kiinni kahdella pultilla pitkissä rei'issä, koska niiden pitää olla sivusuunnassa juuri oikeassa paikassa tai tarkkuus kärsii etenkin pienellä siemenmäärällä. Kylvömäärän säätö perustuu syöttötelan leveyden muuttamiseen eli telaa liikutetaan sivusuunnassa kammiossaan. Otan muutaman syöttökammion irti, koska tämä kone katkaistaan ja levennetään 3 metrin koneeksi. Näissä satasarjan koneissa syöttimien väli on sama 12,5 cm kuin vantaiden väli. Uudemmissa ja myös Juko N25 on syöttimet tiheämmässä kuin vantaisto, jolla kone saadaan kapeammaksi. Tämä luuloni mukaan kuitenkin vaikeuttaa osien vaihtamista keskenään.

Tiskistä tulleita syöttölaitteiden osia, joista valikoin huonokuntoiset pois.

Nostin levennettävän pystyyn, jotta voi mitata tarkan katkaisulinjan ja leikata poikki. Tuosta nostin tuon vielä ison trukkilavan päälle ja pulttasin siihen kiinni, ettei tuuli vie tätä kevyttä itsekantavaa koria.

Luulin tuon syövän laikkaa paljonkin, mutta pikkurälläkässä oli paikassa pari isommasta jäänyttä jämää, joilla katkesi melko helpolla.

Poikkileikkaus, keskellä on jäykistekotelo 2,5 mm levystä. Säiliön seinä on 1,5 mm levyä.

Päädyt koitettu asemoida oikein ja sihdattu akselilinjoja suoraan. Jatkoksi tulevia levynpaloja kantattiin MF390 James-etukuormaajan lumikauhan ja U-profiilin pätkän avulla. Voima riitti juuri painaa puolen metrin pala 2 mm levyä taitteelle, 3 mm pala vaati jo 2 traktoria ja vähän lekaa. Kanttaamiseen on ihan erityisiä koneitakin olemassa kyllä, traktoreissa sen suhteen jouduttu vähän kompromisseja tekemään. Palat onnistui sinänsä hyvin ja taitoksen säde ihan sopiva. Suoran kulman paloihin sain mittaamalla kulmasta 30 cm yhteen suuntaan ja 40 toisaalle. Päätepisteiden välimatkan pitää olla 50 cm, koska suorakulmaiseen kolmioon pätee 3²+4² = 9+16 = 25 = 5². Sääntö toimi hyvin, vaikka vanhan varaajan kyljestä peräisin oleva levy oli kaarevaa.

No sananlaskun mukaan sitkeä selviää hommista, joihin järkevä ei ryhdy. Hitsailu oli haasteellista. Koneen pelleissä on sitkeä maali molemmin puolin, jota en viitsinyt niin hinkata pois. Maali estää lämmön säteilyä pois hitsistä ja palaa helpolla reikä ainakin puikolla. Oma vanha tasasuuntaaja ei oikein osaa annostella virtaa pienille 1,6 ja 2,0 mm puikoille, vaikka isommilla toimii hyvin. Sponsorit lainasivat ensin lankakoneen, joka vaatisi puhtaat raudat ja muutenkin tuossa ulkona kävi välillä kai liikaa ilmavirtaa. Seuraavaksi lainasin valovirtainvertterin, joka polttikin pientä puikkoa paljon paremmin ja pystyin vähän parsimaankin reikiä. Saumat kuitenkin krymppäsivät tietysti ja vetelivät osia eri suuntiin mutkille. Tykkäsin, että hitsattava kuitenkin molemmin puolin, vaikka sauma tuleekin melkein läpi pellistä. Joka hitsi tietysti veteli lisää.

Hitsisaumat veti konetta kasaan noin 4 milliä tarkoitetusta pituudesta ja se vaikuttaa syöttömääriin osassa syöttimiä. Kammioissa on noin 9 mm säätövara ja ne on nyt säädetty lähes toiseen reunaan, joten pystyn säätämään tuon 4 mm heiton pois melko helposti. Tehtävä vain uusille kammioille reiät oikeisiin paikkoihin. Lisäksi kone on nyt jonkin verran banaani, johon toivon melko rentojen syöttöakselien sopeutuvan tai sitten on tehtävä joustonivel väliin.

Tehty syöttökammioiden reikiä ja putsattu ruosteita. Sitten pyyhin tärpätillä ja sudin Rostex Super primer pohjamaaliksi, pintaan tulee väri aerosolipurkista. Noita reikiä on helppo tehdä, jos vaikka haluaisi laittaa apulantapuolelle syöttimiä taajempaan. Runko on edelleen kevyt, korkeintaan 200 kg, koska se nousee käsivoimin päästä ilmaan melko helposti.

Takaosan saranoita.

.

.

Etuosan saranoita, joista reunimmaiset irtonaisia, jotta saranatappi saadaan paikalleen keskelle.

Takapyörät ja nostolaite paikallaan.

Nostinta on tarkoitus hyödyntää täytössä ja kärryn aisan nostamisessa vetokitaan.

Ja vetokita.

Hankin neljännen satasarjan Tumen, jotta sain riittävästi osia hinattavaan. Tässä viimeisessä nuo syöttörihlan päälle tulevat kiekot ovat halkaisijaltaan millin isommat kuin muissa Tumeissani, vaikka muut syöttimen osat ovat samanlaisia. Oikeanlainen kiekko on kuvassa keskellä ja ero ei johdu kulumisesta. Isomman kiekon saa juuri tungettua paikalleen syöttimeen, mutta istuu tiukassa ja käsivoimin ei saa pyöritettyä edes yhtä syöttötelaa. Sitten noita on akselilla 20 peräkkäin, joten voimansiirto on aivan liian kovilla. Typerä moka tehtaalta ja laaduntarkkailu on pettänyt.

.

Nämä pyörät on liian isot, että vantaat saisi riittävän syvälle, pitää keksiä jotain muuta. Ehdin jo hitsata nuo keskiöt napaan suoraan kiinni.

.

.

.

Tämähän on ylhäällä aika hassun näköinen, kun peräosasto roikkuu vinossa. Laskettaessa tuokin tulee vaakasuoraan ja säiliöt melkein yhteen, joten sarana tuntuisi kuitenkin olevan oikeassa kohtaa. Päistekäännöksessä pyörät ovat lähempänä toisiaan kuin kylvettäessä, joka on sinänsä hyvä asia telipyörästössä, koska panttaa vähemmän. Ripustuksia ei ole varmaankaan tehty kestämään sivuvääntöä, mutta kokeillaan.

Nyt on eturenkaina Nokian 500/50r17, halkaisija 90-93 cm. Takarenkaina olevat alkuperäiset 12,5/80-18 ovat halkaisijaltaan noin metrin, tähän kokoluokkaan on heikosti ainakin vyörenkaita tarjolla. Tuo mainittu Nokia ELS LT pitäisi sietää 0,8 bar paineella 1,5 tn kuormitus, joka riittää hyvin. 3 metrin koneella pitää ajaa aarin kylvöön 33,3 m, joka on 12 pyöränkierrosta, kun vierintäkehä on 2,783 m. Teen kiertokokeet varmaan pyörästä kiertäen, koska ei ole ohjekirjaakaan ja etupyöriltä saa painotuksen pois, jolloin ne voi nostaa ylös.

Takahara haraa takapyörien välisen kaistan. Haran tekeminen oli työlästä, kun piti pöyhiä valtava määrä heinää, jotta sai riittävästi noita piikkejä katkottua. Haran runko rajoittaa takaosan liikkeen ja lukitsee etu- ja takapään yhteen kuljetuksen ja täytön ajaksi. Hara ei nyt kuitenkaan nouse tarpeeksi lukkiutuakseen, joten joudun siihenkin tekemään jonkun eri vempeleen liikuttamaan.

.

.

1400 litran siemensäiliö. Kansi kallistuu takaviistoon helpottaen täyttöä suursäkistä.

Lannoitekannen saa tukemaan, joten ei pitäisi ratketa ihan pienestä, jos nyt vaikka säkki sattuisi tippumaan päälle.

Varsinaiseen lannoitesäiliöön lisätään ehkä tonni kerrallaan, tilaa on ihan riittävästi.

Starttilannosta ehkä 400 kg kerrallaan, periaatteessa sopinee 700 kg säkki.

Säiliöt ei vielä kolise yhteen ja kylväessähän etuosa on vaakasuorassa.

Vaikutteita ei varsinaisesti haettu Angliasta. Kansien on hyvä olla vaakasuorassa, koska täyttäessä käveltävä päällä.

Herneet kylvin ensin 590 ja nostolaitekoneella, mutta hinattavan eteen sovitettaessa 590 luovutti heti kättelyssä ja päästi kaamean rääkäisyn eli vesipumpun laakeri hajosi. Tässä sitten 565 kanssa kylvämässä hinattavan ensimmäistä peltoa 19.5.2022. 565 tankillisella sai kylvettyä 16 ha ja pitäisi olla 80 litran maksimitilavuus, joten korkeintaan taisi mennä 4,5 l/ha. Maa oli kyllä harvinaisen mureaa ja en yrittänyt saada lannoitevantaita menemään kovin syvälle. Kylvin kulki siis kevyesti ja siitä oli toistaiseksi käytössä vain etuosa eli normaali kylvölannoitin. Etupyörän pitäisi seurata aivan kylvimen pyöränjäljen reunaa, jotta ei tule "haukea".

En ole ennen kylvänyt hinattavalla ja pakittelu oli vähän hakemista. Jossain vedin muutenkin vähän leveäksi, mutta mukana kulkee 3 metrin lista, jolla pystyn tarkistamaan työleveyden. Tein myös ruiskua varten ajourat, jotka tässä hieman harittaa.

Ajourat syntyy edestakaisin vetämällä, joten vetojen välissä ei saisi olla paljon rakoa. Ruiskun edessä ollut myös tämä 565 ja kuvassa ajan keskipakoislevittimellä lisälannoitusta runsas 3 viikkoa kylvöstä ja urat on kohdallaan. Ruisku siis 12 m ja kylvin 3 m, joten suljen vain 2 siemenpuolen syötintä toisesta reunasta. Kylvin seurasi yllättävän hyvin keskellä, kun nostolaitekone panttaa helpolla tuuman sivuun, joka näkyy jo oraissa rakona tai päällekkäisyytenä.

Ajouralaite sulkee siis kaksi pohjaluukkua ja ylempänä on vakaaja, jotta luukut liikkuisivat samaan tahtiin panttaamatta. Tämä on vasemmalla puolella, joten lohko ajetaan vastapäivään ympäri ensin luukut auki ja seuraava kierros luukut kiinni. Kolmas kierros pitäisi ajaa sitten eri suuntaan, jos haluaa toisellekin pyörälle ajouran, tosin yleensä jätin tämän tekemättä. Edestakaisin kylväessä sitten aina samaan päisteeseen tultaessa luukut joko avataan tai suljetaan. Tämä on sinänsä helppo muistaa, kunhan sen ensimmäisen uran osaa tehdä oikeassa kohdassa ja myös oikeaan suuntaan ajaen. Eka ura pitää tehdä tavallaan lohkoa vastapäivään kiertäen tai urien väli on 450, eikä toivottu 150 cm. Tuossa oli nyt käyttämässä niittosilppurista joskus hylätty lipan kaapeli, joka oli hyvin jäykkä ja sillä ei pystynyt työntämään. Sain hytin takaikkunasta vedettyä päisteessä luukut kiinni, mutta avaamaan piti mennä aina boxtongit kädessä vääntämään suoraan tuosta vakaajalevystä. Joten teen siihen jotain parempaa.

Takaharan palkki on 60x60 kulmarautaa, johon on hitsattu betonirauta tukemaan piikkien kiinnityskohtaa. Itse kiristyskappale on 10x25x60 lattarauta, johon on hitsattu kaksi M10 pulttia. Mikään harapiikki ei löystynyt, josta olin positiivisesti yllättynyt, ja myös työjälki oli oikein hyvä. Tuo on vähän raskaampi kuin nostolaitekoneen jälkihara.

Lannoitevannasrivien väliin tuli ylimääräiset piikit kuohkeuttamaan traktorin etupyörien tiivistämä kohta, joka ollut nostolaitekoneen kanssa pieni ongelma. Piikeissä on itetehdyt hanhenjalkakärjet, joiden etureunaan hitsattu vähän kulutuspuikkoa ja eivät juurikaan kuluneet 30ha kylvössä. Noiden tarkoitus on seurata muokkaamattoman pintaa ja tuntuu toimivan, kun Tumen toisen rivin lannoitevannas on aika löysä ja joustaa sopivasti ylöspäin tässä käytössä. Tosin nämä tarvittaisiin kipeämmin nostolaitekoneen kanssa, kun pitää olla etupainot ja oman 590 eturengaskin huonompi. Pelkäsin näiden keräävän kasvinjätteitä ja maavallin, mutta turhaan. Reunakierros pitää ajaa tarkkaillen, kun siinä enemmän roskaa, mutta hinattavan piikit näkee hyvin. Keskemmällä tuli vain yksi tukos juolan juurikasan takia ja se tuli nurmesta kynnetyllä, jota oli pari hehtaaria. Sängestä muokatut meni tukkeutumatta, jääpeite kai tappoi kylänurmikkatuppaat ja savi söi oljet, joita 2021 kaudelta turhankin vähän.

Maalattu. Aisaan tulee päivitystä.

.

.

.

.

.

Etusivu