Tume 250 nostolaitekylvölannoitin
Takahara laitettu 2016, siinä ei ole muuta painotusta kuin haran oma massa. Aiemmin ei ollut mitään jälkikäsittelylaitetta ja jälki vähän poimullista eli joka toisen siemenrivin päällä harja ja muilla laakso. Hara myös lajittelee kokkareista suuremmat pintaan ja hienomman aineksen siemenen ympärille, kuten laahavantaatkin uskoakseni jossain määrin tekee. Korokelaidat tein kevääksi 2006 ja niillä varustettuna kylvetty yhteensä noin 500 ha. Alunperin kone on noin vuodelta 1980.
Nostolaitteen tukena on ollut apusylinteri traktorin vetokoukusta Tumeen, jossa on valmis reikä tätä varten työntövarren kiinnityspisteen alapuolella. Ensin oli käytössä Massey Ferguson 565, sittemmin tämä 590. Apusylkyn paine tulee Massikan perinteisestä "kippiliitännästä" ja pikaliittimien välissä on T-kappale painemittarilla. Mittarista voi tarkkailla tavaran määrää säiliöissä, tyhjä kone (700 kg) antaa 50 baarin paineen ja täysin tiine noin 140 bar. Täyttöön tullaan tavallisesti 70 baarin kohdalla, kunhan siementä ja lannoitetta laitettu yhteensopivat määrät yleensä täyttövaunusta Jussi-ruuvilla, jossa oli myös kuivapeittauslaite.
Apusylinterisysteemin hilut. Tuo oli yhden kevään käytössä myös Juko N25 kanssa, johon hitsasin kiinnityspisteen.
Tume pesulla sesongin jälkeen, astintason tein samaan aikaan korokkeen kanssa. Säiliön alkuperäiset kannet jäi käyttöön, mutta kuoleentuneet aukipitojouset korvasin kepakoilla.
Korotusta on 45 cm, joka antaa 750 litran siementilavuuden, kun alunperin oli 300 litraa. Kuitenkaan konetta ei voi ihan tyhjäksi ajaa, joten pohjalle on jätettävä ehkä 100 litraa. Näin kylvämään pystyy kolminkertaisen pinta-alan entiseen verrattuna esm kauraa. Raskasta vehnää ei voi laittaa täyttä säiliötä, eikä ihan ohraakaan yleensä. Mitään ritilää siemenpuolella ei ole, josta ei ole ollut suurta haittaa, paitsi että yksi hiiri menehtyi traagisesti viimeistään jumiuduttuaan teleskooppiin.
Lannoitesäiliössä on ritilät kokkareita pyydystämässä. Yaran 650 kg säkki täytti tuonne asti kuin on merkintä, se on noin 600 litraa. Joskus käytössä oli urea N46, joka on kevyttä, mutta vaatii kuitenkin tilavuutta. Muistaakseni 500 kg ureasäkissä on noin 625 litraa.
Tumessa on systeemi, joka vetää siemenvantaat vielä erikseen ylös kone nostettaessa ja ne nouseekin aika korkealle. Kuvassa nyt tyhjä kone 565 perässä. Kylvettäessä oli paripyörät paikassa ja etupainoja yli 200 kg. Tumen pyörät on myös vaihdettu vähän isompiin, joissa vyörenkaat. Alunperin kiertokokeet tehtiin pyörittämällä 19 kierrosta, mutta isompien pyörien takia nyt vain 17 kierrosta eli sillä saadaan aarin siemenet.
Kone ei voisi olla lähempänä traktoria tai pyörät ottaa vannasjousiin kiinni. 590 on hieman pidemmät vetovarret, mutta pyörät vastaavasti suuremmat kuin 565.
Haittapuolista voisi mainita tuon laitteen painon takavedon nostolaitteessa. Painoa oli tässä tapauksessa liikaa jo täyttövaiheessa. Unohdin laittaa etupainot, kun rapsi oli kylvetty ilman niitä. Painojen kanssa pienet etupyörät on joskus juntannut maan niin tiukkaan, että viljansiemen on jäänyt irti muokkauspohjasta. Tämä näkynyt kylvössä, vaikka vantaat olleet vähän tiukemmalla pyörien kohdalla. Ajatuksena joskus ollut laittaa jotkut hanhenjalkaterät kuohkeuttamaan pyöränjäljet, mutta tuossa ei oikein ole tilaa sellaisille. Osin tästä syystä käynnistyi hinattavan Tume 300 4WD kehitysprojekti. Välillä ollut tarvetta starttilannos- tai heinänsiemenlaitteelle, ne ovat kuitenkin hinnoissaan kapeanakin. Sitä vastoin vanhat kylvölannottimet ovat edukkaita, joten syntyi idea laittaa saman tien kylvölannoittimen perään kylvölannoitin.
Kuiva peittausaine meni melko kätevästi Jussi-ruuvissa, jolla oli myös helppo annostella säiliöt sopivan täyteen. Nyt on harjoiteltu nestepeittausta, olen peitannut siemenet suursäkkiin ja kylvin pitäisi täyttää niistä. Lannoitekin olisi kätevintä laskea suoraan säkistä. Tähän se sinänsä onnistuu tuosta kapeasta aukosta huolimatta, kun ottaa kannet avuksi. Lauta on tukemassa siemenpuolen kantta, joka antaa lisätilaa täytön ajaksi. Siemen on vähän hankalampi, koska pystyssä oleva kansi estää säkin laskemisen niin matalalle, että säkin oma venttiiliosa kunnolla riittäisi. Lauta toimii nyt lisälaitana ihan hyvin, mutta raskaan vehnäsäkin sulkeminen on riskaabelia, koska säkkiä pitäisi jaksaa vähän heiluttaa samalla kun kuristaa sulkijanaruilla. Tietysti nykyään myydään myös näitä erillisiä sulkuventtiileitä säkin pohjaan, jollaista ei ole tullut hankittua. Tuossa voisi tietysti kehittää noita saranoita, että kannet aukeaisivat vaikka 45 astetta pystyasennon ohi. Yksi mahdollisuus on korvata kannet pressulla, kuten uusissa koneissa tapaa olla.
Drago hybridirapsin kylvös tällä koneella 8.5 2019, kuva 2.6. Riviväli on 25 cm eli eturivin siemenvantaat suljettu. Siemenmäärä 4,2 kg/ha eli noin 100 kpl neliömetrillä. Rattaat käännetty pyörittämään hitaammin (19% normaalista) ja säätöasento 13/100. Siemenen saamiseksi melko pintaan vantaista oli painotus kokonaan pois ja ajonopeus oli melkein niin kova kuin tuo Fergu jaksaa vetää eli toiseksi suurin 8 vaihteesta. Hinattavan koneen tulosta huolimatta ilmeisesti kylvän rapsit jatkossakin tällä. Perusteena siemenen keveys ja lisäksi kone on syöttänyt tasaisesti eikä ole vuotanut.
Tuohon tuli sitten kuiva ja kuuma jakso päälle sekä massoittain rapsikuoriaisia sekä jotain lituun kaivautuvia ötököitä, joten into rapsinviljelyyn laimeni. Viljelykiertoon tuli sen sijaan Ingrid-rehuherne, joka on isokokoista; jää esm 9 mm seulaan kiinni. Tämä oli raskasta kylvää ja sorvasi hampaat yhdestä Tumen muovirattaasta, joten otin sekoitinakselin pois toiminnasta. Seuraavaksi vuodeksi korvasin 30-hampaisen ketjupyörän 16-hampaisella, joka laskee kierroksia lähes puoleen. Säätö on nyt noin 70, jolloin uraan sopii 2 hernettä kerralla. Aiemmin tela oli niin kapealla, että uraan meni yksi herne kerrallaan, joka oli raskasta niin herneelle kuin koneellekin. Hernettä on kylvetty noin 300 kg/ha eli 80 kpl neliölle ja ilman lannoitusta. Typenhän tuo osaa tuottaa ilmasta, joka on kieltämättä hieno ominaisuus. Tässä vuoden 2022 herneraportti.
Siemenvantaan kärjet kunnostuksessa eli hitsaan niihin täytteeksi lattaraudan paloja tai betoniterästä. Lisäksi hitsaan kulutuspuikkoa pohjaan ja etureunaan. Varaosina näitä ei ole enää saanut muutamaan vuoteen. Tuosta vasemmasta kärjestä on nähtävissä vantaan kulkeneen turhan lähellä lannoitevantaan uraa, koska kärki on kulunut toispuoleisesti. Osa siemenistä on saattanut jäädä irti muokkaamattomasta maasta ja kosteudesta. Vannasvarsien kiinnityspulteilla voi säätää ylimääräisen välyksen pois ja varsien kiinnitystä voi siirtää jonkin verran poispäin lannoitevantaasta, jos rakenteet ei estä. Nämä kärjet laitetaan hinattavaan koneeseen ja luonto hoitanee lopullisen hiomisen. Näillä main siemenkärjet kestää noin 300 ha kylvön 2,5 m koneella. Lannoitekärjet menee ehkä 70 ha, tosin alkuperäisen mallisia ei ollut käytössä vuosiin vaan hitsasin niihinkin lattaraudasta kulutuskärkeä. Lannoitekärkiä saa nyt taas uusiakin ja otinkin sellaisia käyttöön.
Siemen on nyt nestepeitattu säkkeihin odottamaan kylvöjä. Aine on ruiskutettu Jussi-ruuvin kaukaloon paineilmalla Bilteman aikoinaan myymällä hiekkapuhallusruiskulla, joka imee sotkun letkulla pöntöstä. Sotkua mennyt noin 5 litraa kuutioon siementä ja siinä ollut:
Fungasil 1l, Bariton 0,5l tai Redigo 0,35l
1l Mantrac, Mangancarbo tai vastaava
1,5l Neko merileväuute
2-2,5l vesi
Neste ei ruuvatessa enää sekoitu viljaan siinä määrin kuin kuivapeittausaine, vaan täytyisi saada menemään aika tasaisesti siihen luukusta valuvaan ja ruuvin alapään pöyhimään viljaan. Tasaisuus riippuu, kuinka nopeasti lasken kärrystä ruuviin. Siemen on saanut sitten olla säkissä ainakin viikon ennen kylvöä. Ylijääneen olen varastoinut seuraavaan vuoteen ja itävyys on säilynyt ihan hyvin.