Massey Ferguson hydrauliikkaohjeita 135-399



Nostolaitevivut

Ferguson System nostolaitevivusto ja -kaaret Massey Ferguson 590 traktorissa. Lähempänä penkkiä asennonsäätökaari. Vetovarret liikkuu samaan suuntaan kuin asennonsäätövipukin eli ala-asento on takana ja keskelle vedettäessä nostolaite nousee. Kaaren pykälän eli sinisen tarran kohdalla alkaa jatkuva pumppaus, jossa pumppaa rajoitinta vasten ja painetta nostosylinteriin. Jollei virtausta ole kolmitieventtiilillä ohjattu pois nostolaitteelta, vipua ei pitäisi jättää jatkuvaan pumppaukseen paitsi haluttaessa käyttää tuota ulompaa vipua, jossa päinvastainen toimintasuunta.

Lähempänä lokasuojaa on siis syvyydensäätövipu, joka yleensä kuvan mukaisesti takana. Siirtämällä eteenpäin lasketaan esm kyntöaurat alas ja työntövarsitunnustelu pitää nyt aurat asetetussa syvyydessä, vaikka traktorin takapyörät alkaisivat sutiessaan kaivaa monttua. Vedettäessä vipu kuvan asentoon taakse aurat nousee niin ylös kuin asennonsäätövipu on asetettu. Taka-asennossa tunnustelu ei vaikuta, mutta minulla yleensä vielä lukituspalat tunnustelijassa.

Kaarille saa nuo ruuvattavat topparit itse haluamaansa paikkaan ja vivuissa on jousikuormitteiset kiristysruuvit, jotka mahdollistavat myös vivun siirtämisen topparin ohi.



Nostolaitevivut

Asennonsäätövipu on nyt siirretty jatkuvan pumppauksen ohi paineensäätökaarelle, jossa on jatkuva pumppaus säädettävällä paineella. Vipu edessä alhaalla pumppu antaa nostosylinteriin noin 7 baarin paineen ja vedettäessä ylöspäin paine kasvaa tasaisesti noin 210 baariin, tunnustelu ei vaikuta tähän mitenkään. Paineen riittäessä vetovarret nousee aina ylös asti, joka on syytä tiedostaa jollain miellyttävämmällä tavalla kuin jäämällä itse työkoneen ja traktorin väliin. Tarkoitettu alunperin takapyörien pidon parantamiseen siirtämällä niille painoa esm vetovarsien ja kärrynaisan väliin laitetun ketjun avulla. Voi käyttää muuhunkin oman luovuuden mukaan, mutta jäänyt yleensä unohduksiin nelivedon ja miksei vyörenkaidenkin yleistymisen takia.

Paineensäätöä voi käyttää mm. nostolaite- ja hinattavankin koneen keventämiseen. Voisi myös pyörittää hydraulimoottoria, joka vääntäisi säädettävällä voimalla tai toimisi jarruna samalla voimalla, kunhan paluulinja imisi öljypinnan alta.

Etualalla ulkoisen hydrauliikan vivut, jotka tässä tarvikemallia kuten tähän asentamani Valvoil-lisälohko. Originaaliasennuksena olisi Kontak-venttiilipöytä.



Nostolaitevivut

Tässä 1965 mallin 135 on aivan vastaavat toiminnot. Position control, transport, constant pumping, pressure control sisemmässä kaaressa ja draft control ulommassa. Rungon sivuluukussa näkyy nostolaitteen mukautumis- eli laskunopeussäätö. Uudemmissa malleissa tähän tulee yleensä hytistä vivusto, jossa yhteys usein katkennut, joten toimivuus kannattaa tarkistaa hytin alta. Oikealla nostolaitekannen päällä pikkukansi, jonka paikalla voisi olla kolmitieventiili, jolla nostolaitepumpun tuottoa voidaan ohjata ulkoiseen käyttöön. Tässä 135 vain nostolaitepumppu ja perinteinen "kippiliitin", jolla nostosylinterin paine saadaan pikaliittimestä ulos eli ensin nousee varret ja sitten kippi. Käyttöohjeen mukaan kipin tai muun sylinterin käyttö tapahtuu laittamalla asentovipu jatkuvaan pumppaukseen ja öljyn tulo säädetään ulommalla mukautumisvivulla. Itse olen kipannut pelkällä asentovivulla ja onnistuu niinkin, tarkkuus lienee huonompi.

Sama "kippiliitin" on kyllä asennettuna omissa 565 ja 590. Niissä siihen on ollut kytkettynä ulkoinen apusylinteri nostolaitekylvölannoittimen kanssa. Myös on ollut kytkettynä pelkkä painemittari esm keskipakolevittimen kanssa. 590 levitin antaa tyhjänä 30 bar ja lastattuna tonnilla lannoitetta 130 bar. Näin jokainen 10 bar muutos vastaa 100 kg levittämistä, joka helpottaa menekin seuraamista paljon.

Pikkukannen paikalle voi myös ruuvata siihen tarkoitetun venttiilipöydän, jolloin erillisiä paine- tai paluuletkuja ei tarvita. Tällä voi myös nostaa ja laskea nostolaitetta, mutta säätösysteemi on ohitettu, joten asento ei pysy ilman korjaamista.



Nostolaitevivut

Nostolaitepumppu on kaikissa näissä Ferguissa melko samanlaisena peräkotelon pohjalla, niin myös tässä 390 vm. 1990. Tässä ei enää ole nostolaitteen paineensäätöä ja asennonsäädön ala-asento on edessä alhaalla ja nosto tapahtuu vetämällä vipua ylöspäin. Näin voi olla vanhemmissakin malleissa paineensäädön puuttuessa. Penkin alta häämöttää mukautumisen säätönupikka. Edessä työhydrauliikan vivut, itse Kontak-lohkopaketti on hytin takana. Tässä traktorissa on etukuormaaja. Usein etukuormaajan sylinterien letkut on kytketty rinnan Kontak-lohkojen pikaliittimien kanssa, letkuissa on vain sulkuhanat välissä, jotka suljetaan kytkettäessä taakse jotain. Tässä traktorissa kuormaajalla on oma venttiilipöytä, joka kytketty sarjaan Kontak-pöydän kanssa. MF390 hydrauliikasta lisää omalla sivulla.



Kontak

Kontakin ulkoisen hydrauliikan lohkojen vivut 699:ssa, itse lohkot siis heti seinän takana kuten 500-sarjassakin. Vipujen alla on nupit, joista lohkot kierretään yksi- tai kaksitoimisiksi. Oikealla mukautuminen eli laskunopeussäätö. Kuva EK.



Kontak

Kontakin viipaleista kasattu venttiililohko 699:ssa. Tässä paine- ja paluuletku kytketty vähän erikoisilla liittimillä, joissa O-rengas tiivistys. Kuva EK.

Jos nyt MF olisi vain nostolaitepumpulla varustettu, paine tähän otettaisiin kääntämällä kolmitieventtiili pois nostolaiteasennosta, jolloin nostolaite siis halvaantuu. Nostolaitteessa pumppu ja sylinteri on suoraan yhteydessä toisiinsa ja välistä ei voi "varastaa" öljyä. Asiasta tarkemmin 565 nostolaiteremonttisivulla.

Joutuu siis kääntelemään kolmitieventtiiliä sen mukaan käyttääkö nostolaitetta vai muuta hydrauliikkaa. Vaivaan auttaa vain toinen pumppu, esm tässä 699 on peräkoteloon asennettu suurtehopumppu, jolla ulkoinen hydrauliikka toimii jo sinällään ja nostolaitepumpusta saadaan tarvittaessa lisätehoa.



Suurtehopumppu

Putket ulosoton vivun luukussa traktorin (699) alta katsottuna. Vasemmalla isoin putki on tankkilinja eli paluu, tämä vielä 300-sarjassa samassa paikassa. Oikealla suurtehopumpun paineputki. MultiPower-ferguissa saattaa olla vain MP-pumppu, josta ei saa apuja työhydrauliikkaan. Suurtehopumppu on kaksoispumppu, jossa on MP-pumpun lisäksi toinen hammasrataspumppu työhydrauliikkaa varten. Hydrauliikka käyttää samaa öljyä vaihteiston ja perän kanssa, mutta ohjaus on tässä vielä omalla pumpulla ja öljyllä. Kuva EK.



Suurtehopumppu

Suurtehopumppu näkyy kuvassa. Nostolaitepumppu on pohjalla öljyn alla piilossa. Nostolaitepumppu on jokseenkin samanlainen 35:sta 300-sarjaan (ja kai 4200, 4300?) asti. Erot tuotossa tulee lähinnä pyörimisnopeudesta, joka on 540 (Standard) tai 1000 (High Flow) rpm ulosottoakselin mukainen. Massey Ferguson 300-sarjassa sitten suurtehopumppu oli siirretty moottorin kylkeen ohjauksen pumpun paikalle ja ohjauskin toimii perä/vaihteistoöljyllä. Kuva EK.



Kaksoispumppu

300-sarjan tyylisen systeemin voi rakentaa myös vanhempiin 4.248, 4.236 tai 4.212 moottorisiin ferguihin korvaamalla ohjauksen pumpun kaksoispumpulla. Itse tein MF565 lisähydrauliikan 390:n pumpulla. Pumppu ottaa voimansa jakopäästä nokka-akselin rattaalta.



Imukanava

Öljyt otin perästä imusihdin huoltoluukun kautta. 595 voi tässä olla samantapainen putki ulkoista imusihtiä tai suodinta varten.



Imukanava

Tähän Kaukon 590 laitettiin myös 390 kaksoispumppu ja öljyn imu on oikean ns. mittatikun sivuluukun kautta. Näin onnistuu myös vanhempiin pohjaluukuttomiin malleihin ja linja on turvallisemmassa paikassa kuin tuossa omassani. Kuva Kauko.



PTOpumppu

Tässä sitten Ferkku-masinistin asentama ulosottoakselikäyttöinen pumppu, hänelle iso kiitos kuvista ja koko Ferkku System konseptista. Traktori on 265 ja pumppu irroitetaan tarvittaessa ulosottoa muuhun. Vasemmalla lisäksi nähtävillä nostovoimaa lisäävä apusylinteri.



Läpivienti

Pumppu imee öljyn vasemman sivuluukun kautta. Myös paluuletku tulee siihen aivan samaan paikkaan kuin suurtehopumppuferguissa mukaan lukien 300-sarjalaiset. 500- ja 600-sarjoissa tässä kohtaa olisi polttoainetankki hankalasti tiellä. Keulaan päin imuletku lähtisi jopa luontevammin ja nokkapumpun kanssa ulosottoakseli jäisi vapaaksi. Jakopään pumppua ajatellen tämä on tavallaan väärällä puolella runkoa, mutta ehkä oikeaankin sivuluukkuun saisi sovellettua. Kuva Ferkku.



PTOluukku

Imuputki on tehty vesijohto-osista, sisämitta taitaa olla jopa tuuma. Kuva Ferkku.



PTOluukku

Sovitus oltava tarkka, jotta kytkentävipu mahtuu kääntymään ja luukun saa vielä asennettua paikalleenkin. Jos ulosoton kytkentä on hydraulinen, sitten tämä ei sovi. Kuva Ferkku.



PTOluukku

Paluuöljy menee pinnan alapuolelle ja imu on lähellä peräkotelon pohjaa. Kuva Ferkku.

Sitten on ne kaksi peräöljyn tyhjennystulppaa, joita voi hyödyntää paluu ja mahdollisesti imureikänäkin.

Nokkapumpun Massey Fergusoniin saa ruuvaamalla laipan kampiakselin päähän. Etuakselin päällä on reikä etukehdon läpi, johon sopii ohut suora akseli pumpulle. Pumpulle on valmis paikka etukehdon valussa ja pumppuja on ollut ainakin teollisuusmallin Ferguissa. Pumppuja on 11-15 uraisilla pooriakseleilla riippuen pumpun koosta. Myynnissä on näkynyt ainakin isohkoja noin 100 l/min pumppuja ja liitäntäosia näihin. Nämä käyttää usein omaa hydrauliöljysäiliötä.



Pumppu

Tässä Cessna nokkapumppu Massey Ferguson 185 traktorissa, jossa on hytin katolle asennettu puutavarakuormain. Patit pumpun päällä on luullakseni tarkoitettu ohivirtauspiirille. Kuva Ferkku.



Akseli

Kampiakselin hihnapyörä ja siihen pultattu akselin laippa. Akselissa on urat tai harva kierre vastapäivään. Kuva Ferkku.



Tankki

Tämä pumppu on omalla säiliöllä ja paluulinjassa on suodatin. Kuva Ferkku.

Etusivu